Häme |

Pöllöillä on supervuosi

Pöllöjä on tänä vuonna ennätysmäärä vuosikymmeniin. Hämeen metsissä pöllöt pesivät harvinaisen varhain ja osa poikasista on jo lentoiässä.

Viirupöllö ja professori Pertti Saurola.
Kuva: YLE / Sari Törmikoski

Pöllöjen kevät on pitkällä, ja se pitää pöllötutkijan kiireisenä. Tänä vuonna pesueet ovat olleet erityisen suuria, sillä myyriä on pöllöjen ravinnoksi runsaasti. Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon professorin Pertti Saurolan mukaan kyseessä on erittäin poikkeuksellinen vuosi. Hän on tutkinut Kanta-Hämeessä viiru- ja lehtopöllöjä vuosikymmeniä.

- Kyllä tämä on nimenomaan superpöllövuosi. En ole 44 vuoteen tälläistä pöllövuotta nähnyt, nimenomaan viirupöllöjen ja lehtopöllöjen osalta täällä Kanta-Hämeessä ja koko Etelä-Suomessa.

Kanta-Hämeessä on tehty pöllötutkimusta pitkään. Pöllöjen määrä kulkee käsi kädessä myyrien määrän kanssa. Kannat vaihtelevat nykyään kolmen vuoden jaksoissa eli ensin on kaksi hyvää vuotta ja sitten yksi huono.

Myös pöllöjen pariuskollisuudesta on saatu mielenkiintoisia tutkimustuloksia. Ne ovat erittäin uskollista porukkaa paitsi puolisolleen myös pesäpaikalleen.

- Avioeroprosentti viirupöllöillä on noin 8-10 prosenttia ja lehtopöllöllä jonkin verran korkeampi. Tämä on vähän kuin pöllöjen kauniit ja rohkeat. Joka vuosi täytyy saada tietää, kuka on kenenkin kanssa ja mitä ne saavat aikaan. On myös muutamia moniavioisuustapauksiakin paljastunut. Ne ovat kyllä hyvin harvinaisia, sanoo Saurola.

Vaikka poikasia tulee tänä vuonna paljon, moni niistä kuolee. Myyräkantojen odotetaan tänä vuonna romahtavan. Jotkut tutkijat ovat jo raportoineet myyrien vähentymisestä.



Suomi tekee huippututkimusta

Suomi on pöllötutkimuksen huippumaa. Tutkimuksessa korvaamattomana apuna ovat vapaaehtoiset rengastajat. Saurolan mukaan vapaaehtoisia on ainakin tähän asti riittänyt hyvin, vaikka rengastaminen on vaarallista puuhaa. Erityisesti viirupöllö puolustaa aggressiivisesti poikasiaan.

- Maassa olevia, lentämään opettelevia poikasia ei kannata mennä auttamaan, sillä viirupöllönaaras hyökkää hyvin nopeasti, varoittaa Saurola.

Pöllönpönttöjen ripustamisessa kannattaa säilyttää maltti, sillä pönttöjä on jo nyt tarpeeksi eteläisessä Suomessa. Liika määrä pönttöjä saattaa haitata tutkimustyötä, koska tutkijat eivät pysy enää lintujen perässä.

Lähteet:
YLE / Laura Hossi

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Häme

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä