Pöllökannat ovat nyt poikkeuksellisen pieniä
Pöllökantojen suuruus on sidoksissa pikkujyrsijöiden määrään. Nyt myyriä on tavallista vähemmän.
Tänä kesänä pöllökannat ovat poikkeuksellisen pieniä. Lintujen on ollut vaikeaa löytää ravintoa, koska myös myyriä ja muita pikkujyrsijöitä on ollut tavallista vähemmän.
Eläintieteellisen keskusmuseon intendentti Aleksi Lehikoinen on huomannut, ettei linturetkillä havaitse pöllöjä yhtä usein kuin aikaisemmin.
- Joinakin parhaimpina vuosina pöllöpoikueita saattaa kuulla lukuisia yhden yön retkellä, mutta tänä vuonna saa olla tyytyväinen, jos havaitsee yhdenkin, hän kuvailee.
Pöllökannat ovat sidoksissa pikkujyrsijöiden määrään. Esimerkiksi myyräkannat lisääntyvät ja vähentyvät kolmen-neljän vuoden sykleissä.
- Nyt on sellainen vaihe, että myyräkannat ovat koko maassa alhaisia yhtä aikaa. Ja sitä nyt ei ihan joka vuosi tapahdu, sanoo Metsäntutkimuslaitoksen professori Heikki Henttonen.
Lehikoisen mukaan pöllökannat saattavat pysyä pieninä myös ensi vuonna.
- Jos talvesta tulee ankara, eli olosuhteet ovat kylmät, lunta on paljon ja myyriä vähän, niin se voi tarkoittaa, että pöllöjen kuolleisuus kasvaa, hän sanoo.
Tuoreimmat aiheesta: Luonto
Lokit häviämässä pesätaistelun Killerin raviradalla
Ennen vuodenvaihdetta tehty toinen Killerjärven ruoppaus näyttää onnistuneen, sillä ajelehtivilla suolautoilla pesii tänä vuonna vain noin 40 naurulokkiparia. Viime kesänä Killerin raviradan liepeillä syöksähteli muutama tuhat naurulokkia.
Vesistötarkkailijoista on pulaa Lounais-Suomessa
Luonnonhavainnoinnista kiinnostuneet suomalaiset voivat purkaa luontointoaan tarkkailemalla lähivesistöjä. Vesistötarkkailijan työ on vapaaehtoista, mutta vastuullista.
Monacon Prinssi rahoittaa luontokuvausta Kuusamossa
Poikkitieteellisellä yhteistyöllä halutaan opastaa luonnontieteilijät valokuvauksen saloihin. Luontokuvaajia koulutetaan tunnistamaan luontoa tieteen näkökulmasta.
Liero luikertelee kodistaan asvaltille turvaan
Kovalla sateella kastemadot tulevat asvaltille tulvaa pakoon, sillä niiden tekemät käytävät täyttyvät vedestä. Maan pinnalla mato on altis linnuille ja kengän pohjille.
Metsästäjä: Suuret uroskarhut talsivat turvaan Venäjälle
Tuoreimman Metsästäjä-lehden mukaan suurin osa Itä-Suomen uroskarhuista viettää talvensa Venäjän puolella. Isot otsot talsivat Venäjälle jo syyskesällä, joten ne ovat turvassa rajan takana silloin, kun karhujahti esimerkiksi Pohjois-Karjalassa käynnistyy.
Puut eivät sido kaupunkien saasteita
Kaupunkien puut ja kaupunkimetsiköt eivät yleisestä luulosta huolimatta juurikaan paranna ilmanlaatua. Puita pidetään kansan keskuudessa hyvinä ilmansaasteiden sitojina ja puhdistajina. Asiaa ei ole kuitenkaan kiistatta todistettu.
Suurkuhaa ja jättihaukea tähtäimessä Pohjanmaalla
Kuha viihtyy Pohjanmaan tekoaltaissa eikä haukienkaan loppumista tarvitse pelätä, vakuuttaa pohjalaisen kalatalouden asiantuntija.
Itäsuomalainen mustikka kukkii ja ei kuki - harvapuustoiset alueet ovat jo kesänlämpimiä
Ei myyrä ole ainoa, joka esiintyy sykleittäin - mustikka tekee saman. Yleensä huippusatoisaa mustikkavuotta seuraa vähän hillitympi sato. Paitsi että joskus tämä ei pidä paikkaansa, eivätkä hyvät ja huonot vuodet rytmity joka toiseksi vuodeksi.
Myyräkuumetta voi ehkäistä loukuilla
Tautitapausten odotetaan lisääntyvän populaation kasvun myötä.
Puutarhassa voi tähän aikaan mokata helposti
Puutarhassa on aika viimeistään nyt haravoida lehtiä, mutta puita ja pensaita ei pian enää kannata leikata. Kesä on kaksi viikkoa myöhässä, mutta saapuu nyt vauhdilla.
