Pomarkun perhesurma liikutti syvästi ihmisiä. Erityisen lähelle tapahtuma tuli pomarkkulaisia, sillä menehtyneet olivat monelle henkilökohtaisesti tuttuja. Seppo Uusitalo tunsi surmasta epäillyn perheenisän jo lapsuusajoilta.

- Itselläni on samanikäisiä lapsia kuin tämä isä. Olenkin ollut heillä viettämässä omien poikien kanssa lasten syntymäpäiviä ja tuntenut perheen siitä asti. Kyllä se niin koskettaa, että sanat loppuvat. Ei tällaista soisi kenellekään. Mutta vaikea siihen on kenenkään puuttua, jos ulkopuoliset eivät huomaa ongelmia.

Uusitalon mukaan surua on käsitelty monessa talossa ja tukea on saatu koko naapurustolta. Kuntalaisten yhteishenkeen ja suruun on myös muiden helppo samaistua.

- En ole paikkakuntalainen, mutta eilen illalla tuli sellainen tunne, että tämä on tapahtunut kuin omassa eteisessä ja johonkin pitäisi lähteä. Oli niin paha olo. Tämä on koskettanut syvästi vaikka en tuntenut perhettä, Pomarkussa mökkeilevä Marjatta Leppäniemi toteaa.

- Toivon voimia niille, jotka jäivät jäljelle. En voi ymmärtää, miten tällaista voi jaksaa ja kestää, hän jatkaa.