Talous

Pörssiyhtiöt maksavat tänä keväänä ennätysosingot – tutut nimet osinkotulolistan kärjessä

Helsingin pörssin yhtiöt maksavat ennätyksellisen suuret osingot tänä keväänä. Antti Herlin, Björn Wahlroos, Ehrnroothit ja muut talouselämän vaikuttajat saavat suurimmat osinkopotit. Valtiolle on tulossa lähes 900 miljoonan euron osinkotulot pörssiyhtiöiden omistuksista.

Nordean logo konttorin ulkopuolella Helsingissä.
Pankkikonsernin Nordea maksaa osinkoja omistajilleen noin 2,6 miljardia euroa. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Helsingin pörssin yhtiöt maksavat tänä keväänä jopa ennätyksellisen suuret osinkotulot omistajilleen.

Ylen tekemän selvityksen mukaan osingoistaan jo ilmoittaneiden yhtiöiden osinkopotti on jo 11,5 miljardia euroa. Tuloskausi on edelleen kesken, mikä tarkoittaa, että maksettujen osinkojen määrä voi kasvaa vielä tästä summasta.

Viime vuonna osinkoja maksettiin noin 10,5 miljardia euroa, eli osinkopottiin on tulossa selvä korotus.

Yle keräsi tiedot kaikista niistä pörssiyhtiöistä, joiden hallitukset ovat kertoneet maksamansa osingon määrän. Osinkojen lopullisen summan vahvistaa aina yhtiökokous. On kuitenkin harvinaista, että yhtiökokous muuttaa yhtiön hallituksen esitystä osinkosummasta.

Osinkokevät on Helsingin pörssin osakkeenomistajien kannalta kuitenkin hyvin kaksijakoinen. Viisi eniten osinkoja jakavaa yhtiötä vastaa euromääräisesti yli puolesta maksettavista osingoista.

– Helsingin pörssin viisi suurinta osingonmaksajaa ovat hyvin pitkälle stabiileita yhtiöitä. Niillä on maltilliset investointitarpeet ja sen vuoksi korkeat osingot. Se selittää osaltaan, miksi osingot ovat pakkaantuneet näihin tiettyihin isoihin yhtiöihin, sanoo OP-ryhmän osakestrategi Antti Saari.

Suurimpien osinkojen jakajien listalla ovat tutut nimet, eli Nordea, Nokia, Telia-Sonera, Sampo ja Fortum.

Valtiolle lähes 900 miljoonaa euroa

Pörssiyhtiöiden henkilöomistajista suurimman osinkopotin on saamassa jälleen kerran hissiyhtiö Koneen ja mediayhtiö Sanoman suuromistaja Antti Herlin.

Herlin tai hänen holdingyhtiönsä saavat pelkästään Koneesta noin 160 miljoonan euron osingot. Osa tästä summasta menee kuitenkin suomalaisen tieteen ja taiteen tukemiseen. Koneen säätiö omistaa 49 prosenttia Antti Herlinin omaisuudenhoityhtiöstä eli Holding Manutaksesta.

Finanssikonserni Sammon omistajiin lukeutuva pankkiiri Björn "Nalle " Wahlroos kuittaa yli 25 miljoonan euron osingot. Useissa eri pörssiyhtiöissä omistajina oleva Ehrnroothin suku on keräämässä useiden kymmenien miljoonien eurojen osinkotulot.

Hyvä osinkokevät näkyy myös valtion saamassa osinkopotissa. Valtio saa pörssiomistuksistaan lähes 900 miljoonan euron tulot. Tästä yli puolet tulee valtion enemmistöomistuksessa olevasta energiayhtiö Fortumista.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtama hallitus arvioi parasta aikaa, mitä valtion omaisuutta voitaisiin myydä. Sijoitusyhtiönsä Solidiumin kautta valtio omistaa osakkeita 12 pörssiyhtiössä, tosin joukossa on myös kaivosyhtiö Talvivaara, jonka osaketta ei tällä hetkellä noteerata Helsingin pörssissä.

Valtioneuvoston kanslian kautta hallinnoidaan omistuksia Fortumissa, Nesteessä ja Finnairissa. Näistä valtio omistaa yli 50 prosentin osuuden.

Antti Herlin pitää puhetta Päämajasymposiumissa.
Koneen suuromistaja Antti Herlin saa jälleen suurimmat yksityishenkilön osinkotulot Suomessa. Kuva: Juho Liukkonen / Yle
 
Björn Wahlroos
Björn Wahlroos saa ylli 25 miljoonan euron osinkotulot omistuksistaan finanssikonserni Sammossa. Kuva: Yle

Miksi osinkoja, ei investointeja?

Suomen taloudessa on takana useita vaikeita vuosia. Kasvua ei ole näkynyt, ja maailmantaloudessakin ollaan vasta toipumassa vuoden 2008 jälkeen alkaneesta finanssikriisistä sekä euroalueen talousvaikeuksista.

Investoinnit Suomessa ovat olleet vähäisiä. Yhtiöt jakavat kuitenkin ennätyksellisen suuria osinkoja – miksi rahoja ei käytetä investointeihin kuten uusien tuotantolaitosten rakentamiseen?

Yksi merkittävä syy on se, että investoinneille ei ole tarvetta. Tämä johtuu kysynnän heikkoudesta – investointeja ei kannata tehdä ennen kuin talouskasvu lähtee toden teolla käyntiin.

– Taseet ovat erittäin vahvoja ja tässä taloustilanteessa investointinäkymät ovat hyvin maltilliset. Yhtiöt eivät näe tällä hetkellä järkeväksi investoida uuteen kapasiteettiin. Näin ollen kassaan jää enemmän ja enemmän rahaa. Tätä tietysti halutaan jakaa omistajille, sanoo osakestrategi Saari.

Mikäli yhtiö jakaa vuodesta toiseen suuria osinkoja, eikä investoi, voi se vaikeuttaa yhtiön kasvua tulevaisuudessa. Saaren mielestä tätä huolta ei ainakaan toistaiseksi ole.

– Nykyinen osinkotaso on aika turvallinen, sillä yhtiöiden tulokset ylittävät maksettujen osinkojen määrän. Vahvat taseet antavat myös joustavuutta sille, että osinkoja pystytään pitämään korkealla tasolla, vaikka joku vuosi tulos vähän notkahtaisi, Saari sanoo.

Elinkeinoelämän keskusliiton tammikuussa julkaiseman investointikyselyn mukaan investointeihin on tulossa pientä kasvua, mutta 2000-luvun alun tasosta ollaan vielä kaukana.

 

Osinkopotista merkittävä osa ulkomaille

Toinen syy osinkomaksuun investointien sijaan on pörssiyhtiöiden kansainvälinen luonne. Helsingin pörssin omistuksista noin puolet on ulkomaisten sijoittajien hallussa.

Sijoittajia kiinnostaa ensi sijassa tuotto. Tässä ympäristössä pörssiyhtiöiden johto ei voi tehdä investointipäätöksiä vetoamalla esimerkiksi Suomen kansantalouden etuihin tai muihin yhtiöstä riippumattomiin tekijöihin.

Jos sijoittajat eivät saa tuottoa omistuksilleen, ne hakeutuvat jonkin toisen yhtiön omistajiksi.

Suuret osinkotulot herättävät tietenkin myös arvostelua ajankohtana, jolloin työntekijöiden kohdalla keskustellaan lähinnä palkanalennuksista ja etuisuuksien leikkaamisista.

Ovatko isot osingot ja palkansaajien vyönkiritysvaatimukset ristiriidassa toisiinsa nähden?

– Minun mielestäni eivät. Osinko katsoo ensinnäkin taaksepäin, se on tehdystä tuloksesta maksettavaa rahaa. Toisaalta henkilöstösopeutuksilla pyritään turvaamaan tulevaisuuden kilpailukykyä, Saari sanoo.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Brexit

Juncker: Britannian eroneuvottelujen alettava välittömästi

Jean-Claude Juncker

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä