Porvoon Kulloseen rakentuvalla jätekeskusalueella on louhittu kalliota runsaan vuoden. Uusi jätekeskus piti ottaa käyttöön kahden vuoden kuluttua, mutta nyt sen arvioidaan valmistuvan vasta vuonna 2018. Kalliota louhitaan suunniteltua enemmän, mikä on siirtänyt valmistumisaikaa.

Aikataulu saattaa edelleenkin elää ja siksi Itä-Uudenmaan Jätehuoltoyhtiö haluaa varmistaa, ettei Porvoon nykyisestä jätekeskuksesta, Domargårdista lopu jätteiden loppusijoitustila kesken.

- Se ei ole todennäköistä, mutta se on kuitenkin mahdollista. Jotta ei tarvitsisi mennä siihen, että meidän pitää rajoittaa sitä, miten paljon tänne voidaan sitä jätettä vastaanottaa, niin sen takia on aina hyvä, että sitä kapasiteettia on luvitettuna reilusti, sanoo toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen.

Kalliopohjavedet huolettavat lautakuntaa

Jätehuoltoyhtiö haluaisi rakentaa uuden pohjarakenteen vanhan, jo suljetun jätetäytön ja nykyisen jätetäytön väliin. Loppusijoitustoimintaa haluttaisiin tarvittaessa jatkaa kuuden vuoden sijasta noin 14 vuotta. Nykyisten voimassa olevien lupien mukaan loppusijoituskapasitettia on Domargårdissa jäljellä vielä runsaat 300 000 kuutiota, mutta uuden luvan myötä määrä kaksinkertaistuisi.

Porvoon rakennus- ja ympäristölautakunta ei haluaisi lupaa myöntää.

Siellä on niitä vanhoja kerroksia ja siihen päälle jos ruvetaan laittamaan tavaraa, niin se siellä oleva neste voi levitä ympäriinsä ja pilata esimerkiksi kalliopohjavedet.

- Jyrki Timonen

- Koko lautakunta oli sitä mieltä, että ei annettaisi niin pitkää aikaa. Siellä on niitä vanhoja kerroksia ja siihen päälle jos ruvetaan laittamaan tavaraa, niin se neste ja muu, mitä siellä on, voi levitä ympäriinsä ja pilata esimerkiksi kalliopohjavedet, pelkää lautakunnan puheenjohtaja, SDP:n Jyrki Timonen.

Jätehuoltoyhtiön mukaan asiaa on tutkittu tarkasti eikä riskejä ole.

- Siihen ensinnäkin tulee säädösten mukainen pohjarakenne ja sen lisäksi siellä alla on se vanha jätetäyttö, jossa on myös se oma pohjarakenteensa, mistä jo tällä hetkellä kerätään niitä vesiä eli suurta riskiä ei ole, Tanskanen vakuuttaa.

Lautakunta kuitenkin toteaa lausunnossaan, ettei nojaavista pohjarakenteista tai niiden pitkäaikaisesta käyttäytymisestä ole Suomen olosuhteissa riittävästi kokemusta.

Uutta jätetäyttöä ei välttämättä tarvita

Uuden jätetäytön rakentaminen päätetään vasta muutaman vuoden kuluttua, kun pystytään arvioimaan, kuinka paljon jätettä tulee ja mikä on uuden jätekeskuksen lopullinen aukeamisaika.

Uutta jätetäyttöä ei välttämättä tarvitse koskaan edes ottaa käyttöön, sillä vuonna 2016 voimaan tuleva orgaanisten jätteiden kaatopaikkakielto vähentänee loppusijoitettavien jätteiden määrää nykyisestä neljännekseen.

Kun joku pohjarakenne investoidaan, niin se on järkevää käyttää loppuun. Jos se rakennetaan, niin sitä pitää rakentaa sen verran, ettei se lykkää kohtuuttoman paljon siirtymistä sinne Kullooseen.

- Juha-Heikki Tanskanen

Lautakunta kuitenkin pelkää, että yhdistysmissuunnitelmat Rosk´n Rollin kanssa saattaisivat tuoda Domargårdiin jätettä tulevaisuudessa myös läntiseltä Uudeltamaalta ja siksi uuden jätetäytön avaaminen voisi lykätä Kullooseen siirtymistä.

Jätehuoltoyhtiön toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen myöntää, että näin voi käydä.

- On mahdollista, että jätettä tulee sieltä tänne ja meiltä menee jätettä sinne, mutta meille tulee jo tälläkin hetkellä jätettä meidän toimialueen ulkopuolelta ja meiltä menee paljon jätettä käsiteltäväksi muualle kuin meidän omalle toimialueelle. Sehän on tietysti selvä, että kun joku pohjarakenne investoidaan, niin se on järkevää käyttää loppuun. Jos se lupa tulee ja jos se pohjarakenne rakennetaan, niin sitä pitää rakentaa sen verran, että se voidaan käyttää loppuun eikä se lykkää kohtuuttoman paljon sitä siirtymistä sinne Kullooseen.

Lupa-asia on tällä hetkellä aluehallintoviraston käsiteltävänä.