Suomalainen ruokakulttuuri on kokenut todellisen mullistuksen viimeisen 30 vuoden aikana. Muutos on ollut kahdenlainen. Yhtäältä on menty terveellisempää suuntaan eli ruoan valmistuksessa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota rasvojen, suolan ja sokerin käyttöön.

Liikkeelle panevana voimana tässä muutoksessa oli 1970-luvun alussa käynnistetty Pohjois-Karjala-projekti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska arvioi tammikuussa 2009, että yksin tämän projektin toimenpiteillä on estetty noin 250 000 ennenaikaista kuolemaa. Ruokavalion ohella projektissa otettiin kovasti kantaa myös tupakoinnin haitallisuuteen.

Toisaalta viime vuosikymmeninä ovat ruokapöytään ilmestyneet kaikenlaiset kotkotukset maailmalta. Suomalaiset ovat alkaneet syömään spagettia, pastaa, pizzaa, tacoja, tortilloja, kebabia, tofua, soijaa, kalapuikkoja ja falafel-pullia. Minne häipyivät pottumaito, silakkalaatikko, palvilihakeitto ja rössypottu?

Pizza korvaa varusmiehen iltapalan

Myös tällä ruokatottumusten rajulla muutoksella on ollut vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin. Pikaruuat, ylensyöminen ja liikkumattomuus ovat tuoneet mukanaan ylipaino-ongelmat, ja myös aikuisiän diabetes on lisääntynyt merkittävästi.

THL:n tilastojen mukaan suomalaisista työikäisistä miehistä 64 prosenttia ja naisista 49 prosenttia on vähintään liikapainoisia (painoindeksi on yli 25). Joka viides on lihava (painoindeksi on yli 30).

Vaikka lihavuus yleistyy iän myötä, myös nuorten ylipainoisuus on lisääntynyt. Esimerkiksi puolustusvoimien tilastojen mukaan varusmiesten keskipaino on noussut 13 viime vuoden aikana kuusi kiloa, vaikka tänä päivänä osa tukevimmista tulokkaista lähetetään kotiin laihduttamaan jo kutsunnoista. Muutos ruokatottumuksissa näkyy myös iltaisin varuskunnan portilla, jossa pizzataksi on tuttu näky, vaikka samaan aikaan tarjotaan ruokalassa ilmaiseksi valtion iltapalaa.

Tavat ja suositukset muuttuvat

Ajan myötä tutkimustiedot tarkentuvat ja elintarvikevalikoima sekä ihmisten tavat muuttuvat. Ravitsemussuosituksia muokataan ja painotuksia muutetaan tarvittaessa tapahtuneen kehityksen mukaan. Esimerkiksi pohjoismaiset suositukset on päätetty uudistaa aina kahdeksan vuoden välein, ja juuri tänä syksynä pohditaan uusia suosituksia, joissa ennakkotietojen mukaan kiinnitetään erityistä huomiota niin sanottuihin huonoihin hiilihydraatteihin. Käytännössä se tarkoittaa sokeripitoisia tai ”ranskanpullavehnää” eli puhdistettua vehnää sisältäviä tuotteita, joiden käyttö on kovasti lisääntynyt viime vuosikymmeninä.

Ravitsemussuosituksia on tullut vuosien varrella monenlaisia, ja ainakin minusta tuntuu toisinaan siltä, että en tiedä, mikä rasva nyt on hyväksi ja voiko voita syödä enää ollenkaan. On ollut ruokapyramideja ja ruokalautasmalleja, joihin on kuvattu oikea päivittäisen ruuan koostumus. Näissä malleissa ruisleipä ja kala pitävät aina pintansa terveellisinä ruokina. Mutta uusista perunoista keitettyä maukasta pottumaitoa syön näin loppukesästä hyvällä omalla tunnolla, vaikka se tuntuu olevan jäänne jostain menneisyydestä.

Kalle Heikkinen

tekniikkavastaava

YLE Kainuu