Vaalit |

Presidentti valitaan uusin arvoin

Tutkijoiden mukaan tulevia presidentivaaleja ei käydä oikeiston ja vasemmiston välillä. Äänestyskäyttäytymiseen vaikuttavat enemmän ehdokkaan muut arvot, kuten suvaitsevaisuus tai vaikkapa suhtautuminen Euroopan Unioniin kuin perinteinen oikeistolaisuus tai vasemmistolaisuus.

Jos presidentinvaalissa mennään toiselle kierrokselle, kamppailua ei asiantuntijoiden mukaan käydä vasemmiston ja oikeiston välillä, kuten suorissa kansanvaaleissa 90-luvulta lähtien on tähän asti käyty.

- Ei olla niin puoluevaalin äärellä, vaan nyt äänestetään henkilöitä ja kansakunnan keulakuvaa ja niitä arvoja mitä kyseinen ehdokas edustaa, sanoo verkkomaineentutkija Salla Laaksonen Helsingin yliopistosta.

Dosentti Kimmo Elo Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksesta sanoo, että työväenluokkaan ja omistavaan luokkaan perustuva perinteinen oikeisto-vasemmisto-asetelma on Suomessa menettänyt vähitellen kokonaan merkityksensä. Elon mukaan rinnalle on tullut muita akseleita, joissa ihmiset sijoittuvat eri kohtiin esimerkiksi suhtautumisen painottumisessa maailmanlaajuisiin ja paikallisiin asioihin.

- Ehdokkaat eivät asetu ehkä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta selkeästi vasemmisto-oikeisto-skaalalle. Se kertoo siitä, että meidän yhteiskuntamme on monimuotoistunut ja ihmisten ajatusmaailmat ovat hyvin heterogeenisiä, sanoo Elo.

Kriteerit ovat muuttuneet

Yksi merkittävä ehdokkaita erottava tekijä tämänvuotisissa presidentinvaaleissa on ehdokkaiden suvaitsevaisuus sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Poliittisen historian tutkija, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Mikko Majander näkee, että esimerkiksi Pekka Haaviston taakse on helppo synnyttää laaja liittouma samaan tapaan kuin Tarja Halosen taakse.

- Eihän Tarja Halonen mennyt vain vasemmiston kannatuksella lävitse vaan sillä, että hän pystyi keräämään juuri suvaitsevaisuudella ja sukupuolinäkökulmalla sateenkaarikoalition. Pekka Haavistolla on mahdollisuus kerätä samantyyppinen koalitio taakseen, sanoo Majander.

Tällä hetkellä vallitsevia hyvin erilaisia suhtautumistapoja korostaa myös historiantutkija Vesa Vares Turun yliopistosta.

- Eräs tuttava mainitsi, että hän pohtii ratkaisuaan Niinistön, Haaviston ja Arhinmäen välillä. Traditionaalisesti ajatellen ei kukaan olisi aikasemmin pitänyt mahdollisena äänestää joko kokoomuksen tai jyrkemmän vasemmistopuolueen ehdokasta. Ratkaisuja tehdään aivan erilaisilla kriteereillä kuin aikaisemmin, sanoo Vares.

Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Tuoreimmat aiheesta: Vaalit

Pääuutiset

Eduskuntavaalit 2015

Ylen vaaliennuste: SDP ja kokoomus tasoissa kakkosina

Video: Timo Soini, Alexander Stubb, Antti Rinne ja Juha Sipilä tulosillassa Pikkuparlamentissa Helsingissä.
13:44

Tapahtumat hetki hetkeltä

Kello 22.01

Kaikki puheenjohtajat ovat onnitelleet keskustan Juha Sipilää hyvästä tuloksesta. Ylen politiikan erikoistoimittaja Pekka Ervasti muistutti kuitenkin, että Sipilän tilanne ei käy kateeksi, kun tästä lähdetään hallitusta rakentamaan.

Kello 22.00

Kaikki ministerinä nyt olevat näyttävät saavan paikan uuteen eduskuntaan. Erityisen kovan potin on saamassa uutena ehdokkaana RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund.

Kello 21.56

Keskustan konkariedustaja Paavo Väyrynen on menossa kirkkaasti taas jakaranda-tuolin ääreen eduskuntaan. Nykyinen euroedustaja on ilmoittanut, että hän jatkaa Brysselissä, mikäli ei saa paikkaa ministerinä uudessa hallituksessa. – Valtioneuvosto on se, missä politiikkaa tehdään, Väyrynen totesi Ylen haastattelussa.

Lue lisää

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä