Vaalit |

Presidenttiehdokkaiden kampittamista yritetään kaikin keinoin

Helsingin yliopiston viestinnän professori Leif Åberg muistuttaa, että presidenttiehdokkaiden menneisyydestä nousevat kohut paljastuvat yleensä silloin, kun niitä osataan vähiten odottaa. Ehdokkaita Åberg neuvoo tunnustamaan töppäyksensä, jos joku sellaisen onnistuu esiin kaivamaan.

Presidenttitentti Järvenpään lukiossa.
Presidenttitentti Järvenpään lukiossa. Kuva: YLE

Tämänkertainen vaalikampanja on ollut aiempia siistimpi. Loanheitto ja mustamaalaminen on vaikeaa, kun kaikki ehdokkaat ovat tuttuja politiikasta jo vuosien ajan. Tunne, että heistä tiedetään jo kaikki, voi kuitenkin tuudittaa ehdokkaat ja kampanjakoneistoon vääränlaiseen rauhaan.

- Ensinnäkin mediakilpailu on kiristynyt eli media on kärkkäämpi hakemaan tällaisia dramaattisempia aiheita. Toinen on sosiaalisen median kasvu. Mekanismi on se, että joku nostaa asian esiin, ja muut tarttuvat siihen, jolloin se voi hyvin äkkiä leimahtaa, Leif Åberg toteaa.

Viestinnän professori muistuttaa myös, että internet ei unohda.

- Ne nuoruuden töppäilyt löytyvät sitten jostakin vuosien takaa ja silloin, kun sitä vähiten odottaa. Ei nykyään oikein pysty peittelemään asioita. Kyllä ne joskus kaivetaan esille.

Loanheitto torjutaan vaikka musta valkoiseksi muuttamalla

Kuva seesteisestä ja siististä kampanjasta ei ole koko totuus. Oppositio on aina ärhäkäs. Sen on sen tehtäväkin.

- Varsinkin ennen vaaleja sellaista näkyi, että ammutaan kaikkea, mikä liikkuu, Åberg sanoo.

Ehdokkaille ja kampanjapäälliköille kriisiviestinnän asiantuntija Åberg neuvoo harjoittelemaan mahdollisimman ikäviä tilanteita, joihin ehdokas voi joutua. Se vaatii tietenkin henkilökohtaisten ja vanhojenkin asioiden kaivelua, mutta antaa mahdollisuuden testata, miten ehdokas näihin väitteisiin reagoi.

Ehdokkaisiin kohdistuvissa hyökkäyksissä käytetään useita torjuntastrategioita. Politiikassa usein vähätellään joko itse asiaa tai asian esille nostanutta henkilöä tai tahoa. Tällä tavoin toivotaan asian muuttuvan vähäpätöisemmäksi.

- Hyvin tyypillistä on myös, että alun perin kielteiseltä näyttävä asia yritetään kääntää myönteiseksi. Esimerkiksi nuoruuden töppäilyt yritetään juuri tällä tavalla kääntää myönteisiksi. Yksi strategia on, että ei tehdä mitään. Jos on hyvin vahva ehdokas, josta on myönteinen mielikuva, niin hyökkäykset menevät kuin vesi hanhen selästä. Ihmiset ajattelevat, että tekevälle sattuu, viestinnän professori toteaa.

Puhtoista presidenttiä tuskin on

Leif Åberg antaa armoa presidenttiehdokkaille muistuttamalla, että esimerkiksi nuoruuden hairahduksien kanssa on elettävä. Tämä koskee niin presidenttiä kuin äänestäjiäkin. Kaikkia syntejä ei Åbergin mukaan tarvitse julkisuudessa tunnustaa pelkästään siinä pelossa, että ne kaivetaan esiin. Professori ehdottaa siinäkin harkintaa.

- Nuoruudessa tehdyt asiat kuuluvat elämään. Olisihan se aika hurjaa, jos meillä olisi Suomessa presidentti, joka ei olisi ikinä tehnyt mitään arveluttavaa. Me suomalaisetkin tupeksimme aina silloin tällöin, toteaa Helsingin yliopiston viestinnän professori Leif Åberg.

Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä