Keski-Suomi |

Professori Arto Haveri: Kuntauudistus on kova isku lähidemokratialle

Tänään julkaistava kuntauudistusehdotus karsii byrokratian lisäksi kansanvaltaa, arvioi Tampereen yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri. Toteutuessaan uudistus vähentäisi valtuutettujen määrää radikaalisti ja siirtäisi päätöksenteon ja palvelut muun muuttoliikkeen mukana kuntakeskuksiin.

Kuntakartta Suomen Kuvalehdessä.
Tällainen voi olla tänään julkistettava Keski-Suomen kuntajako Suomen Kuvalehden mukaan Kuva: YLE Keski-Suomi

Kuntauudistusesitys ehdottaa arvioiden mukaan Keski-Suomen 23 kunnan yhdistämistä neljäksi tai viideksi suurkunnaksi. Työssäkäyntialueiden perusteella jaetun maakunnan on tarkoitus tuoda kunnille säästöjä sosiaali- ja terveysmenoista. Arvioitujen suurkuntien keskusalueilla muutos nähdään luonnollisestikin positiivisemmin, kuin varjoon jäämistä pelkäävillä reuna-alueilla.

Professori Arto Haveri myöntää, että keskittäminen ja kuntakoon suurentaminen on luontainen tie säästää palveluista, mutta ei usko, että esitetty uudistus kuitenkaan puree ongelmien todelliseen syyhyn, kieroutuvaan huoltosuhteeseen.

- Ikääntyvä ja keskittyvä väestö nostaa erityisesti terveydenhuollon kustannuksia koko ajan. Vaikka kuntia yhdistetään, käytettävissä olevat varat eivät lisäänny mihinkään. Kyllä sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmat pysyvät entisellään vaikka ehdotus toteutuisikin.

Uudistamista tarvitaan, mutta kunnallispolitiikan professorin mielestä tänään julkistettava ehdotus ei ainoastaan jätä vanhoja ongelmia julkaisematta, vaan luo pussillisen uusia. Esimerkiksi päätöksenteko siirtyy kauemmas ihmisten arjesta, kun kunnanvaltuutettuja on vähemmän.

- Kun valtaa keskitetään, silloin ilman muuta keskitetään myös palveluita ja lähidemokratia heikkenee. Lähidemokratian suhteen ihmiset varmasti kokevat vaikutusmahdollisuuksensa heikentyvän.

"Vapaaehtoinen pakko"

Arto Haverin mielestä uudistuksessa kunnat nähdään pelkästään hallintona ja palveluiden järjestäjinä, eikä niiden roolia paikallisen elinvoiman ja yrittäjyyden luojina oteta huomioon. Hän korostaa, että kunta on paikallisyhteisö, jonka eteen ihmiset tahtovat toimia ja sellaisen yhteisön vieminen ei pitkässä juoksussa säästä, vaan tuhoaa tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Monet näkyvät poliitikot ovat sanoutuneet irti pakkoliitospuheista. Haverin mielestä pakko on tässä asiassa pelkkää retoriikkaa, liitokset saadaan kyllä tarvittaessa tapahtumaan myös näennäisen vapaaehtoisesti muuttamalla kuntien valtionosuusjärjestelmää tai asettamalla niiden taloudenhoidolle pakottavan tiukat kriteerit.

- Oppilaani käytti väitöskirjassaan termiä "vapaaehtoinen pakkoliitos", mikä on hyvin kuvaava tässä tilanteessa. Jos kuntamäärää vähennetään alle sadan, ehkä jopa viiteenkymmeneen, on vaikea uskoa, että se onnistuisi ilman jonkinlaista pakkoa, Arto Haveri pohtii.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Keski-Suomi

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä