Professori: Downshiftaaja onkin menestyjä
Suomalaisilla on kapea kuva hyvästä elämästä. Eletään muiden odotusten mukaan ja ahdistutaan.
Elämänsä leppoistanut työntekijä voikin olla menestyjä työssään. Hän saa enemmän aikaan vähemmässä ajassa. Näin väittää professori Juha Hakala Jyväskylän yliopistosta.
Hakala peräänkuuluttaa ihmisiltä rohkeutta ottaa elämän ohjakset omiin käsiin. Hänen mielestään moni on jo inhimillisen suorituskykynsä rajoilla.
Teollisuus tuottaa tehokkuuspaineessa enemmän sutta ja sekundaa, ja lähes miljoona suomalaista syö erilaisia masennus-, mieliala- tai dementialääkkeitä. On aika löysätä menoa.Hämmästyttää miten kapea on suomalaisten mielikuva hyvästä elämästä.
Hakala opettaa tulevia opettajia, ja hän on huolissaan lapsista ja nuorista. Viime vuosina hän on kuitenkin huomannut, että yhteisöllisyys on palaamassa. Yhä enemmän arvostetaan vapaa-aikaa, perhettä ja terveyttä sekä hyviä ystäviä. Itsekäs kilpailu ja suorittaminen on vähenemässä.
- Silti yhä hämmästyttää, miten kapea on suomalaisten mielikuva hyvästä elämästä. 28-vuotiaana pitää olla kaikki elämän puitteet hankittuna ja 250 000 euroa velkaa harteilla. Erkkeritalo muutaman sadan neliön trimmatulla nurmikkotontilla ja kaksi autoa pihassa, Hakala kuvailee.
Ei synny ideoitakaan
Hakala on varma, että leppoisuus elämässä toisi myös niitä nyt kaivattavia ideoita ja keksintöjä.
- Hyvät ideat hautuvat ajan kanssa. Luovuustutkimukset kertovat, että ihmisen täytyy saada viettää kiireetöntä aikaa. Nyt kun päivittäinen perusturvallisuuskin on kadonnut yt-neuvottelujen kierteessä, niin tuskin siinä suuria ideoita syntyy.
Vähemmän on enemmän.
Professori Hakalan mukaan on todennäköistä, että downshiftaaja saa lyhyessä ajassa enemmän aikaan. Työelämässä 80 prosenttia töistä kun tehdään 20 prosentin aikana työajasta.
Tätä yhtälöä tehostamalla Hakalan mukaan moni voisi höllentää vannetta otsalla.
Hyväpalkkaisten puuhastelua?
Mutta miten minimipalkalla työskentelevä voi leppoistaa ja laskea tulojaan?
- Ei minulla ole reseptiä, miten tämä ratkaisu voitaisiin ulottaa kaikkiin työllisiin. Mutta kyllä jotain pitäisi tehdä suomalaiselle työelämälle ja varsinkin elämäntavalle: Kuunnella ja kunnioittaa omaa kehoa, höllätä kun siltä tuntuu.
Professori Hakala on elänyt kuten on opettanut, ollut töissä kaksi viikkoa ja kaksi vapaalla. Ensi vuonna on edessä kuitenkin upshifting, vapaata enää 30 prosenttia.
- Käsky kävi esimieheltä, hymyilee Hakala.
Hakalaa on haastatellut elämän leppoistamisteemasta aiemmin mm. Työpiste-lehti.
Tuoreimmat aiheesta: Tiede
Tutkijat äimistyivät - löytyykö C-vitamiinista hoito tuberkuloosiin?
C-vitamiini voi auttaa tappamaan tuberkuloosia aiheuttavia bakteereja. Löydös on merkittävä, sillä taistelu resistenttejä kantoja vastaan on osoittautunut vaikeaksi.
Nasa tahtoo tulostaa pizzaa astronauteille
Pitkillä avaruuslennoilla olisi käyttöä laitteelle, jolla pystyisi valmistamaan ruokaa helposti ja nopeasti. Prototyyppiä suunnitellaan parhaillaan.
Tiedettä turnaustyyliin Turussa
Tieteen popularisointi ei ole enää tutkijoille samanlainen kirosana kuin takavuosina. Turkuun rantautuu keskieurooppalainen tapa kertoa tieteen saavutuksista yleisöystävällisesti ja liukuhihnalta.
Apollon kadonnut kuupöly löytyi komerosta
Ensimmäiseltä Apollo-kuulennolta tuodut näytteet olivat lasiputkiloissa arkistoon unohtuneina. Niistä oli etsitty bakteereita tai muuta elämää.
Vetyräjähdys hillitsee pommintekohalut
Internetissä on kymmenittäin pomminteko-ohjeita sisältäviä sivustoja. Kemian opettaja muistuttaa, että internet on täynnä myös hyödyllistä tietoa räjäytyksistä ja kemiallisista reaktioista. Kemian tunneilla saadaan aito kokemus siitä, että pienessäkin pommissa on jytyä.
Tutkimus: Harjoitus ei teekään mestaria
Vanha sanonta harjoittelun ja etevyyden yhteydestä näyttää olevan kaukana totuudesta ainakin shakissa ja musiikissa. Pääosaan nousevat taustatekijät.
Optiikan seuran pääpaikka Saksasta Joensuuhun
Valo-oppiin erikoistunut tiedeseura järjestää konferensseja ja tekee julkaisuja. Joensuun vahvalle fotoniikan opetukselle ja tutkimukselle Euroopan optiikan seuran saaminen kaupunkiin on ilouutinen.
Superälykkyyden syytä etsitään geenimutaatiosta
Kiinalaistutkimus yrittää löytää yhden yhteisen tekijän superälykkäiden geeneistä. Suurin osa tiedeyhteisöstä on sitä mieltä, ettei yksittäistä tekijää ole olemassakaan. Jotkut kysyvät, onko perimmäisenä tavoitteena rodunjalostus.
Muinaisfossiili sai nimensä Johnny Deppiltä
Noin nelisenttinen olento on nykyisten rapujen ja hämähäkkien kaukainen esi-isä.
Kuussa raju meteoriräjähdys
Räjähdyksen saattoi nähdä Maasta paljaalla silmällä, sillä noin sekunnin ajan räjähdyspaikka loisti kuin neljännen magnitudin tähti.
