Vaasan yliopiston aluetieteen professoria Hannu Katajamäkeä ministeriön vahvan kunnan kriteerit eivät yllättäneet, mutta hän myöntää, että vaatimukset ovat rajut. Jos yksikin kriisikunnan kriteeri täyttyy, kertoo se kuntaliitostarpeesta.

Kriteerien mukaan vahvan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden väestöpohjaksi vaaditaan 20 000 asukasta, perusopetuksessa edellytetään vähintään 50 lapsen ikäluokkaa ja työpaikkaomavaraisuusasteen on oltava vähintään 80 prosenttia. Myös kuntataloudelle on asetettu kriteerit.

Professori Katajamäki uskoo, että kriteeristö on suunnattu erityisesti kaupunkiseuduille, sillä harvaan asutulla maaseudulla kriteeristö synnyttäisi maantieteellisesti liian suuria kuntia. Katajamäen tulkinta on, että hallitus haluaa saada liitoksia aikaan nimenomaan kaupunkiseuduilla.

- Tässä on selvä fokus kaupunkiseuduilla. Nyt halutaan, että kaupunkiseuduilla alkaa tapahtua - tällaisilla Vaasan seudun, Turun seudun ja Tampereen seudun kaltaisilla alueilla. Tästä minusta on tässä nyt kyse, Katajamäki sanoo.

Lähes kaikki kunnat liitosselvityksen edessä

Professori Hannu Katajamäki sanoo, että ministeriön julkaisemat kriteerit ovat yksi keino osoittaa, että hallituksella on vakaa aikomus toteuttaa suuri kuntauudistus. Kunnat halutaan laittaa ainakin selvittämään liitoksia.

- Tässä ei yksikään kunta jää oikeastaan Manner-Suomessa syrjään. Niin nämä kriteerit on asetettu, että jokainen kunta joutuu näiden selvittelyjen piiriin. Ensinhän kunnat yrittävät tehdä näitä omaehtoisesti, mutta jos ne eivät meinaa sujua, on väläytelty, että tarvittaessa lähetetään avuksi valtion kuntaliitosselvittäjä.

- Kyllä tässä on hallituksella kovat piipussa niin sanotusti. Nyt ollaan uudessa vaiheessa minusta tämän kuntaliitoksen kanssa, Katajamäki toteaa.

Professori ei ole kuitenkaan vakuuttunut, saadaanko uusilla kuntaliitosselvityksillä mitään uutta aikaan. Esimerkiksi Vaasan seudulla on tehty laaja liitosselvitys, jonka jälkeen muut kuin Vähäkyrö halusivat säilyä itsenäisinä.

- Nyt tietysti kysymys kuuluu, kun ryhdytään taas selvittämään liitoshaluja, onko vastaus jälleen sama. Tällä yksittäisselvitysten tiellä ei ehkä päästä eteenpäin, mutta jos koko Pohjanmaan maakunta otetaan tarkasteluun, niin siinä näen joitakin mahdollisuuksia, Katajamäki arvioi.

Katajamäen mukaan yksi ongelma kuntajaon suuruudistuksessa on se, että menossa on kaksi toisistaan erillistä uudistusta: sosiaali- ja terveyshallinnon uudistaminen sekä kuntauudistus.

- Näin vähän ulkopuolelta katsottuna tämä sosiaali- ja terveyshallinnon suuruudistus ja kuntauudistus näyttävät menevän pikkuisen eri raiteita hallituksessa eli tilanne näyttää sekavahkolta, ja voi ihan aiheellisesti kysyä, onko tämä kokonaisuus nyt ihan täysin hallinnassa.