Ylivieskassa järjestettävä Raudaskylän musiikkileiri on yksi harvoista, joka on keskittynyt tarjoamaan opetusta juuri puhaltajille.

Leireiltä puuttuu puhaltajia siitä yksinkertaisesta syystä, että joidenkin soitinten harrastajia on Suomessa niin vähän, kertoo Raudaskylän leirin johtaja Sami Hannula.

- Jokaisella leirillä on Akilleen kantapäänsä, Raudaskylän leirille oboensoittajia on tänä vuonna ilmoittautunut vain vähän. Toisaalta melkein jokaisella leireillä ongelmana on pasuuna, mutta meille taas on ilmoittautunut tänä kesänä jo kymmenen pasunistia, Hannula iloitsee.

Puhallinharrastus on aktiivisten paikkakuntalaisten varassa

Sami Hannulan mukaan puhallinsoiton harrastaminen on Suomessa hyvin alueellista. Toimivat nuorisopuhallinorkesterit ja musiikkiopistojen soitinvalikoima ovat riippuvaisia aktiivisista paikkakuntalaisista.

- Valitettavasti musiikkioppilaitosjärjestelmä on kautta aikojen suosinut pianoa ja jousisoittajia. Taustalla ovat ehkä musiikkioppilaitosten rehtorit. Mutta jos asiaa ajatellaan toisin päin, löytyy myös sellaisia paikkakuntia, joissa puhallinsoittajia on enemmän. Esimerkiksi Pohjanmaalla, Kuopiossa ja Raumalla on puuhamiehiä ja -naisia, jotka jaksavat tehdä töitä puhallinmusiikin eteen, Hannula sanoo.

Marsseja, poppia ja klassista

Puhallinmusiikin pariin voisi houkutella uusia harrastajia kertomalla, että puhallinorkestereissa soitetaan monenlaista musiikkia. Tyylilajien kirjo on hyvin laaja.

- Usein kuvitellaan, että puhallinmusiikki on pelkkää marssimusiikkia. Tänä päivänä se on kuitenkin myös paljon muuta, tietenkään marsseja unohtamatta. Joukossa on kevyttä musiikkia, poppia, hittibiisejä, klassista puhallinmusiikkia ja modernia musiikkia, Sami Hannula muistuttaa.

Vaskisoittimiin ei tarvita erityistaitoja. Jo muskari-ikäinen voi aloittaa taskutrumpetilla.

- Toki maitohampaiden vaihtuminen tulee jossain vaiheessa eteen. Paras ikä aloittaa onkin sitten, kun pysyvät hampaat ovat suussa.

Sulasolin valtakunnallinen puhallinmusiikkileiri alkaa Raudaskylässä 29. heinäkuuta.