Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia kouluttaa ulkomaalaistaustaisia lääkäreitä suomen kielen parempaan hallintaan. Noin 120 lääkäriä on jo saanut Sukkula-tehokoulutusta Kouvolassa, Kotkassa ja Lappeenrannassa.

Ulkomailta Suomeen tulevan lääkärin on käytävä läpi kielikoulutus, ennen kuin työpaikan ovet avautuvat. Valvira vaatii EU:n ulkopuolelta tulevilta lääkäreiltä kielitaitotodistuksen suorittamista.

Lääkäreitä kouluttavan opettajan Hilda Urbin mukaan kielitaitotodistuksen saaminen vaatii kielellistä perusosaamista, mutta lääkärin ammattikieltä ei ole mukana. Tämän takia Sukkula-koulutuksessa kiiinnitetään huomiota perusasioihin.

- Olen huomannut, että joskus ruumiinosat ja sisäelimetkin menevät sekaisin, Urb kertoo.

Peruskurssilla ei opeteta slangia

Kielenhuollon ja sanaston lisäksi koulutuksessa käydään läpi suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, sosiaali- ja lääketieteen lainsäädäntöä sekä suomalaisen lääkärin toimintatapoja.

Potilaan ja lääkärin välillä vallitseva käytöskoodisto ei välttämättä ole lainkaan selvä ulkomailta tulleelle.

- Ulkomaalaiset lääkärit ovat ensiksi käyneet peruskielikurssin. Kun he tapaavat potilaan, he huomaavat, että se ei olekaan sitä kieltä, mitä potilas puhuu, Urb sanoo. Tämän takia kurssilla päntätään myös puhekieltä ja slangeja.

Myös lääkäreillä on oma kielensä. Urb muistuttaa, että esimerkiksi sairauskertomusten teksti ei ole kieliopillisesti oikeaa.

- Siellä ei ole esimerkiksi kokonaisia verbimuotoja, apuverbit ovat jääneet pois, subjektia ei usein ole lauseissa, Urb luettelee.

Uskottavuus voi mennä, vaikka kielioppi olisi hallussa

Hilda Urbin mukaan koulutuksessa pyritään saavuttamaan kantasuomalaisen kielitaito. Pelissä on lääkärin uskottavuus.

- Jos tulee pienikin virhe tai korostusongelma, epäillään heti lääkärin ammattitaitoa. Tunnen muutamia lääkäreitä, joiden kielioppi on parempaa kuin joidenkin suomalaisten, mutta sitten on tämä ääntämisongelma. Jalka puuttuu tai jalka puutuu... Siinä tulee helposti isokin virhe.

Urbin mukaan ulkomaalaistaustaiset lääkärit kyselevät paljon kielioppivinkkejä. Apua saa myös työkavereilta. Ulkomaalaiset lääkärit kehuvat varsinkin suomalaisia hoitajia.

- Heiltä lääkäri uskaltaa jostain syystä kysyä paremmin kuin kollegoilta.

- Toisin kuin jotkut suomalaiset lääkärit, ulkomaalaistaustaiset lääkärit ovat puheliaita. He haluavat keskustella potilaan kanssa. Varsinkin itänaapurista tulleet lääkärit ihmettelevät, että he eivät ehdi pitää vastaanottoa 20 minuutissa. Kyllä siinä virheitäkin tulee, tärkeintä on, ettei tulisi asiavirheitä, Urb painottaa.

Urb on huolissaan siitä, että Valviran kiireet valelääkärisotkun siivoamisen kanssa viivästyttävät taitavien ulkomailta tulleiden lääkärien pääsyä töihin.

- Joidenkin opiskelijoiden paperit viipyvät Valviran pöydillä. Niitä ei käsitellä ja he eivät pääse edes harjoitteluun, koska heillä ei ole todistuksia ammattitaidosta. Toivon, että siellä päästään nopeasti urakan yli, Urb hoputtaa.