Helsinki |

Puhuvat purkit helpottavat näkövammaisen elämää

Puhuvista lääkkeistä ja elintarvikkeista odotetaan suurta apua näkövammaisten ja vanhusten arkeen. Teknologian tutkimuskeskus VTT on kehittänyt tekniikkaa, jossa tuotteisiin liimattavien tunnistetarrojen sisältämä tieto muuttuu puheeksi, kun niitä hipaisee lukulaitteella.

Kännykän lukulaite muuttaa tarran tiedon puheeksi ja kertoo, mikä lääke on kyseessä. Kuva: YLE

Näkövammaiselle asiointi kaupassa tai omalla jääkaapilla voi aiheuttaa ikäviä yllätyksiä. Kun purkit ovat samanmuotoisia ja samantuntuisia, ei voi olla varma osuuko käteen piimää vai tuoremehua, ohraryynejä vai sokeria. Isompia vahinkoja voi sattua, jos nappaa pillerin väärästä lääkepurkista.

Arjen riesaan on nyt kehitetty avuksi sirun sisältävä NFC-tarra, joka perustuu etätunnistusteknologiaan. Ammattikielellä tägiksi kutsuttuun tarraan voi tallentaa tietoa, jonka esimerkiksi kännykän lukulaite muuttaa puheeksi. Näin se kertoo käyttäjälle, mikä lääke on kyseessä, onko kädessä musta vai punainen sukka, tai onko maitopurkin päiväys jo mennyt ohi.

Kokeilu aloitettiin lääkepakkauksista, joihin apteekissa liimattiin valmiiksi tällainen NFC-tarra, jossa on lääkkeen nimi ja annosteluohje. Mieluisammaksi osoittautuivat kuitenkin tarrat, joihin käyttäjä itse voi tallettaa sitä tietoa, mitä pitää tarpeellisena.

Näkövammaisten keskusliitossa työskentelevä Heikki Ekola oli mukana kokeilemassa tarrasysteemiä. Ekola kiittelee systeemiä vuolaasti.

- Se toimi loistavasti varsinkin loppuvaiheessa. Sen avulla löysi helposti oikean tuotteen. Jos kotona vaikka on vain yksi cd-levy, niin kyllähän sen tunnistaa, mutta jos niitä on 180, on tarroista apua.

Ekola toivoo, että tulevaisuudessa tuotteissa on tunnistetarra jo valmiina.

- Paras olisi, kun tarra olisi valmina niin, että kaupan hyllyltä kun ottaa tavaran ja tökkää lukijan tarraan, niin selviää, että tämä on kevytmaitoa ja se on parasta ennen.



Laitevalmistajat nihkeinä

Tarroja lukeva laite on jo melko edullinen ja sen voi integroida vaikka televisioon, tässä kokeilussa sitä on aseteltu avaimenperään. Tavallisimmin se kuitenkin liitetään kännykkään, jossa sijaitsevaa lukulaitetta pidettiin tässä kokeilussa erityisen toimivana.

Teknologian yleistymistä jarruttaa kuitenkin puhelinvalmistajien haluttomuus liittää lukijaa laitteisiinsa, harmittelee tutkimusprofessori Minna Isomursu. Hän toivoo, että yritykset ymmärtäisivät lukulaitteiden mahdollisuudet - samaa tekniikkaa voisi käyttää myös ylimääräisen tuotetiedon antamiseen. Tulevaisuudessa kännykän sipaisu voisi tuoda esiin vaikkapa kuvan tilasta, jolta elintarvike on peräisin.

- NFC-lukijapuhelimet eivät ole yleistyneet kuten kuviteltiin. Ihannetilanteessa se olisi kuten bluetooth ja löytyisi joka puhelimesta. Osalla ihmisistä on tällainen puhelin, mutta he eivät edes tiedä sitä. Nyt tilanne on muna ja kana -tyyppinen; kun ei ole laitteita, ei ole palveluja ja toisin päin.

Tarrojen hinnan ei pitäisi estää teknologian käyttöä, laskeskelee Isomursu.

- Tarrat alkavat olla jo aika halpoja, vähimmillään muutamasta sentistä muutamaan kymmeneen senttiin. Niitä voi myös kierrättää; eli kun vanhasta maitopurkista ottaa tarran ja äänittää siihen uuden viestin, sen voi siirtää uuteen maitopurkkiin.

Kommentoi aihetta (0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Kotimaa

Silminnäkijät: Jämijärven turmakoneesta irtosi osa ennen maahansyöksyä

Keltainen Comp Air 8 -lentokone

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä