Kun Espoossa eroava aviopari tulee lastenvalvoja Sanna Kaitueen luokse tekemään sopimusta lasten huoltajuudesta ja tapaamisoikeuksista, lastenvalvoja kysyy jokaiselta parilta onko suhteessa ollut väkivaltaa.

Espoo on mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) hankkeessa, jonka avulla yritetään etsiä keinoja väkivallan tunnistamiseen erotilanteessa, jotta lasten elämä olisi turvallista eron jälkeen.

- Suurin haaste on se, että uskaltaa ottaa puheeksi niinkin vaikean asian, josta vanhemmat eivät ole koskaan puhuneet ulkopuoliselle. Haaste on myöskin se, että se vaatii aika paljon ammattitaitoa, että uskaltaa siitä väkivallasta puhua, kertoo lastenvalvoja Sanna Kaitue.

- Joka toisessa, joka kolmannessa eroneuvottelussa tulee ilmi väkivaltaa.

Suomessa lähes kaikki, 95 % avioeroista, sovitaan lastenvalvojien luona. Esimerkiksi Espoossa tehdään neljätuhatta sopimusta vuodessa. Lastenvalvojilla ei ole oikeuksia selvittää vaikkapa poliisin tai rikosrekisteriotteen avulla onko vanhemmilla väkivalta- tai hyväksikäyttörikoksia tai epäilyksiä niistä taustallaan, vaan vanhempien sanaan on luotettava, koska kysymys on sopimuksesta.

- Kyllähän se perusoletus on, että vanhemmat oikeasti miettivät miten lasten asiat pitää järjestää. Kyllä minä silloin vastuuttaisin sitä toista vanhempaa siinä, että hänen pitäsi sen verran selvittää kumppanistaan, että tietää onko hänellä tämmöisiä tuomioita vai ei, Vantaan lastensuojelun avopalveluiden johtaja Jaana Vilpas sanoo.

Lastenvalvojan on arvioitava väkivallan vaara

Aina toinen vanhempi ei tiedä kumppanin taustasta kaikkea tai vanhemmat voivat jostain syystä valehdella. Jos toinen vanhemmista on alisteisessa asemassa, lastenvalvojan tehtävä on valvoa, että huoltajuussopimus ei alista toista. Ja, ennen kaikkea: lastenvalvojan pitää vamistaa, että eron jälkeen lapsi ei  ole vaarassa kummankaan vanhemman luona. 

Väkivaltahan ei suinkaan lopu eroon, vaan se voi muuttaa muotoaan

- Sanna Kaitue

- Jos työntekijälle muodostuu käsitys, että väkivaltaa on perheessä ollut, niin hänen pitää pystyä hahmottamaan se, että mikä merkitys sillä on lapsen kannalta jatkossa. Väkivaltahan ei suinkaan lopu siihen eroon, vaan se voi muuttaa muotoaan, kertoo lastenvalvoja Sanna Kaitue Espoosta.

- Lastenvalvojan pitää miettiä, mikä merkitys väkivallalla on vanhempien välillä. Eli voivatko vanhemmat kohdata toisensa vai pitääkö järjestää valvotut vaihdot tai pitääkö järjestää tuetut tapaamiset vai mahdollisesti jopa valvotut tapaamiset.

- Pitää miettiä, että onko väkivalta ollut lievää, onko se ollut vain yksi tapahtumakerta siten, että sillä ei ole enää sellaista vaikutusta vanhempien välillä erovaiheessa. 

Jos lastenvalvoja epäilee lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, hän voi vanhempien luvalla ottaa yhteyttä lastensuojeluviranomaiseen. Jos syntyy epäilys lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, lastenvalvojan pitää tehdä myös rikosilmoitus.

Lastenvalvoja voi myös ehdottaa huoltajuuden viemistä käräjäoikeuden ratkaistavaksi, jolloin sosiaaliviranomainen voi tehdä olosuhdeselvityksen, jonka avulla pitäisi saada parempaa tietoa myös mahdollisesta lähi- tai parisuhdeväkivallasta tai lapsiin kohdistuvasta väkivallasta tai hyväksikäytöstä.