Ulkomaat |

Puolet maailman ruoasta heitetään roskapönttöön

Maailmalla tuotetaan riittävästi ruokaa lähes kymmenen miljardin ihmisen tarpeisiin, mutta yli puolet siitä pilaantuu tai jätetään muista syistä syömättä. YK:n ympäristöohjelma UNEP on julkaissut raportin maailman ruokatilanteen parantamiseksi.

Jäteauto tuo talousjätteitä kaatopaikalle. Lokit lentävät ympärillä.
Kuva: Mika Kanerva / Yle

Ihmiset hoitavat ruokahuoltonsa erittäin tehottomasti, totesi UNEP:n toiminnanjohtaja Achim Steiner raportin julkistamistilaisuudessa Nairobin ympäristöministerikokouksessa. Ruokaa hävitetään kolossaalisia määriä ja samaan aikaan sadat miljoonat ihmiset näkevät nälkää.

Esimerkiksi maailman merillä heitetään hukkaan vuosittain 30 miljoonaa tonnia syömäkelpoista kalaa. Britanniassa tuotetusta ruoasta lähes kolmannes jää syömättä. Yhdysvalloissa jätteisiin menevän ruoan osuus on jopa 40 - 50 prosenttia. Karjalle syötettävät valtavat viljamäärät voisi hyödyntää ihmisravinnoksi, UNEP ehdottaa.

UNEP:n julkaiseman 7-kohtaisen ohjelman mukaan maailman väestö voitaisiin ruokkia jopa ympäristön tilaa parantavalla tavalla. Järjestön mukaan ruoantuotantoa ei tarvitsisi lisätä, mutta sen hävikki pitäisi saada kuriin ja samalla tarkistaa ruoan jakelu-, myynti- ja kulutustavat.

Kaikkien ihmisten päivittäinen ravinto voidaan taata turvaten samalla eliöiden ja ympäristön hyvinvointi, UNEP lupaa. Ihmisten vain tulisi työskennellä yhdessä luonnon kanssa, ei sitä vastaan.

UNEP julistaa ohjelmassaan ruoantuotannon vihreää vallankumousta, jossa otettaisiin huomioon ilmastonmuutoksen, kuivuuskausien ja eroosion vaikutus, ja jossa lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen kielteiset vaikutukset saataisiin kuriin.

UNEP:n asiantuntijat suosittelevat ensi askeleena ruoan hinnan säätelyä siten, että vähävaraisten ravinnonsaanti turvattaisiin. Toiseksi kehotetaan tuottamaan ympäristön kannalta kestäviä biopolttoaineita, joiden tuotanto ei kilpaile ruoantuotannon kanssa.

Kommentoi aihetta

(15 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

tarkkana

Ilmoita asiattomasta kommentista

Karjalle syötettävät valtavat viljamäärät voisi hyödyntää ihmisravinnoksi, UNEP ehdottaa. Mitä se karja sitten syö?



ihmettelijä

Ilmoita asiattomasta kommentista

Eilen näin, kuinka eräs kaupan myyjä noudatti suomalaista lainsäädäntöä ja keräsi roskiin täysin hyvää ruokaa. En moittinut myyjää, vaan yhdessä totesimme lain ja sen seurauksena työn älyttömyyden.

Mielestäni ruokaan pitäisi laittaa sellaiset käytettävyysajat, jotka olisivat lähempänä todellista säilyvyyttä. Siten suomessa valmistetusta ruoasta voisi suurempi osa lähteä kestosäilykkeinä sinne, missä on nälkää.

Maailmalla kuolee muistaakseni muutaman sekunnin välein lapsi nälkään ja Suomessa on laki, joka käskee heittää roskiin täysin käyttökelpoista ruokaa. Ovatko nämä kaksi asiaa samalta planeetalta? Kuka on vastuussa Suomen lainsäädännöstä?


Ei ruokaa roskiin

Ilmoita asiattomasta kommentista

Ennen punaisen lihan kieltämistä ainakin vähittäismyynnin tuoretuotehävikki täytyy saada kuriin, mutta markkinataloudessa tämänkin toiminnan järkeistys täytyy lähteä kuluttajien toimesta eli kulutustottumuksia muuttamalla. Lisäksi kotitalouksissakin heitetään aivan liian paljon ruokaa pois.


aku on sinkku

Ilmoita asiattomasta kommentista

Minä olen myös lihan ystävä, ja sitäpaitsi karjatalous on hyvä puskuri ruokakriisin iskiessä, kun silloin karjan rehun sijaan voitaisiin kasvattaa viljaa tämän vuoksi kotimaista (nauta)karjankasvatusta olisi tuettava, että ruokahuoltavarmuus pysyy....


vegan

Ilmoita asiattomasta kommentista

Ei karjan tarvitse mitään syödä sitten enää, koska ihmiset ovat jo syöneet sille tarkoitetun soijan ja saaneet tarvittavat proteiinit siitä. Tuotetussa lihassa on todellisuudessa vähemmän proteiinia kuin mitä eläimille on niiden elämän aikana syötetty.

Lihan tuotantoon siis käytetään enemmän resursseja kuin mitä saadaan = täysin järjetöntä!


lihansyönti ei ole joko-tai-asia

Ilmoita asiattomasta kommentista

Eihän lihansyöntiä tarvitse kokonaan lopettaa, vaan vain vähentää - tämä jo riittäisi vähentämään karjan määrää ja siis viljan haaskaamista lehmille. Nykyisin ihmiset tuntuvat tarvitsevan joka ikiselle aterialle lihaa. Jos edes kerran viikossa korvaisi lihan kasviksilla ja jonain päivänä naudan kalalla, possulla tai kanalla, lihantuotannon määrää voitaisiin vähentää huomattavasti ihmisten elämänlaadun kärsimättä lainkaan.



LH

Ilmoita asiattomasta kommentista

Ei sitä lihantuotantoa tarvitsisi kokonaan lopettaa, mutta jotain rajaa ehkä olisi syytä olla. Loput otettaisiin sitten siitä muusta hävikistä, kaikesta hukkaan heitetystä ruuasta. Ongelmana tosin on tietenkin säilyvyys, ihan mitä tahansa ei voi rahdata jonnekin toiselle puolelle maapalloa missä sitä ylijäämäruokaa tarvittaisiin.


ravintotalouden ope, evp.

Ilmoita asiattomasta kommentista

Globaalitalous vie maailmaa järjestelmällisesti keskittynyttä ruoantuotantoa ja -jakelua kohti. Huom. geenipatentit ja -manipulaatio, ym. toiminnat, ensin köyhdytetyillä alueilla ja myöhemmin kehittyneissäkin maissa. Se ei ole vain Intian, Etelä-Amerikan ym. ongelma. G-viljaa ja -karjaa löytyy jo Euroopastakin patentoitua. Patentin omistaja määrää hinnan. Ja sitten syövät vain ne, joilla on siihen todella varaa. Valtioiden pitäisi suitsia kaupallista kehitystä. Maataloudessa pitäisi sallia pienyksikötkin. Ruoantuhlaus on seurausta massatuotannosta- ja yltiömarkkinoinnista sekä tyrkyttämisestä mainonnan keinoin. Tuhlaus on muotia ruokaohjelmissakin. Itse lopetin massatuotetun, prosessoidun lihan syönnin. Kyllä kasvispainotteisellakin r-valiolla selviää. Joskus syön luomu- tai hirvenlihaa. Jokainen tekee valintansa, mutta varsinainen haaskaus on typeryyttä, ellei suoranainen rikos nälkäänäkeviä kohtaan.

Tuoreimmat aiheesta: Ulkomaat

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä