Kotimaa |

Puolet tuomareista kyselyssä: Syyllisiä on jäänyt tuomitsematta syyttäjien puutteellisen ammattitaidon vuoksi

Yle Uutiset kysyi tuomareiden näkemyksiä oikeudessa juttuja ajavien lakimiesten ja syyttäjien ammattitaidosta. Yli puolet vastaajista katsoo, että syyttäjien puutteellisen ammattitaidon vuoksi syyllisiä on jäänyt tuomitsematta. Tuomarit arvostelevat kuitenkin voimakkaammin oikeudessa juttuja ajavien lakimiesten kuin syyttäjien ammattitaitoa.

Viime keväänä tuomareiden ammattitaito sai lakimiehiltä kovaa kritiikkiä. Lähes puolet Yle Uutisten kyselyyn vastanneista lakimiehistä sanoi, että puutteet tuomareiden ammattitaidossa ovat johtaneet jopa syyttömien tuomitsemiseen.

Nyt kysyimme tuomareilta heidän näkemyksiään syyttäjistä ja oikeudessa juttuja hoitavista lakimiehistä.

Lähes jokainen Yle Uutisten kyselyyn vastannut tuomari sanoo, että oikeudessa juttuja hoitavien lakimiesten ammattitaito ei aina ole riittänyt jutun ajamiseen.

Lähes puolet vastaajista on sitä mieltä, että näin on käynyt usein. 

Oikeuskysely-grafiikka.
 
Oikeuskysely-grafiikka.

Lähes joka toinen kyselyyn vastannut tuomari on sitä mieltä, että lakimiesten ammattitaito on usein ollut riittämätön talousrikosjutuissa sekä asuntokauppa- ja urakkariidoissa.

Oikeuskysely-grafiikka.

Kyselyyn vastanneista hallintotuomareista yli 70 % sanoo, että lakimiesten ammattitaito on ollut usein riittämätön kansalaisten toimeentuloturva-asioissa sekä maankäyttö- ja rakennusasioissa.

Oikeuskysely-grafiikka.

Iso osa tuomioistuimissa juttuja ajavista lakimiehistä on asianajajia, mutta joukossa on myös paljon erityisluvan oikeudenkäyntien hoitamiseen saaneita niin sanottuja lupalakimiehiä sekä julkisia oikeusavustajia.

Suomen Asianajajaliitto huomauttaa, ettei kyselystä käy ilmi, mikä osa kritiikistä kohdistuu nimenomaan asianajajakuntaan, mutta liiton puheenjohtaja Risto Sipilä myöntää, että asianajajien ammattitaidossa saattaa olla parantamisen varaa erityisesti talousrikosjutuissa sekä asuntokauppa-ja urakkariidoissa.

Pallo heitetään kuitenkin myös pöydän toiselle puolelle.

- Nämä juttutyypit ovat hyvin laajoja, hyvin työläitä ja myös asianajajaliiton koulutus kohdistuu voimakkaasti myös näihin juttuihin. Uskon, että erityisosaamisen kehittämisen tarvetta on sekä tuomarikunnassa että myös asiamieskunnassa, sanoo Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä.

 "Joskus tuomitaan prosessuaalisen totuuden mukaan, eikä todellisen totuuden mukaan."

Yli puolet kyselyyn vastanneista tuomareista katsoo, että lakimiesten puutteellinen ammattitaito on johtanut vääriin tuomioihin riita-asioissa.

Oikeuskysely-grafiikka.
Tuomioistuimissa käsiteltävät riita-asiat ovat esimerkiksi huoltajuuskiistoja, perhe- ja perintökiistoja sekä asuntokauppa - ja urakkariitoja.

Kyselyyn vastanneiden tuomareiden mukaan väärät tuomiot johtuvat siitä, että tuomioistuin ei saa riita-asioissa ottaa huomioon muita asioita kuin ne, joihin lakimiehet ovat oikeudenkäynnissä vedonneet.

Ikävin tilanne on se, kun jutussa vahvemmassa asemassa oleva osapuoli sössii juttunsa niin, että on todella vaikea kirjoittaa sitten tuomiota

Nimettömänä kyselyyn vastanneet tuomarit kertoivat kokemuksistaan seuraavasti.

"Riita-asioissa avustajan merkitys korostuu, kun tuomioistuin ei voi asiaa toisen osapuolen puolesta ajaa."

"Ikävin tilanne on se, kun jutussa vahvemmassa asemassa oleva osapuoli sössii juttunsa niin, että on todella vaikea kirjoittaa sitten tuomiota."

"Sitä yrittää hienovaraisesti kiinnittää huomion johonkin tosi tärkeään seikkaan, mutta asiamies vain pitäytyy omassa käsikirjoituksessaan. Joskus todella tapahtuu, että tuomitaan ns. prosessuaalisen totuuden mukaan, eikä todellisen totuuden mukaan. Silloin asia jää vaivaamaan päiväkausiksi."

Asianajajaliitossa ihmetellään tuomareiden kritiikkiä riita-asioiden hoitamisesta

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä muistuttaa, että asianajajan tehtävä on hoitaa oikeudessa päämiehensä etua.

Olen huolestunut jos noinkin iso osa tuomarikunnasta jo tuomiota kirjoittaessaan tietää, että tuomio on mahdollisesti väärä

– Asianajajaliiton puheenjohtaja

Sipilä oudoksuu tuomareiden näkemystä siitä, että lakimiesten puuttellinen ammattitaito olisi johtanut riita-asioissa vääriin tuomioihin.

– Tämä on tietysti hyvin vakava asia ja kritiikki, johon pitää suhtautua hyvin vakavasti. Hiukan olen huolestunut siitä, jos noinkin iso osa tuomarikunnasta kertoo, että he jo tuomiota kirjoittaessaan tietävät, että tuomio on mahdollisesti väärä. Sanoisin, että siinä kohtaa myöskään tuomioistuin ei ole täysin onnistunut omassa prosessinjohtamistehtävässään, toteaa Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Risto Sipilä.

Valtakunnansyyttäjä: Mistä tiedetään, että joku on syyllinen jos ei ole tuomittu syylliseksi?

Kyselyyn vastanneiden tuomareiden mukaan oikeussalissa toimivien syyttäjien ammattitaidossa on harvemmin puutteita kuin lakimiesten ammattitaidossa. Vastaajista 72 prosenttia sanoo, että syyttäjien ammattitaito ei aina ole ollut riittävä juttujen ajamiseen.   Tosin vain 5 prosenttia vastaajista sanoo, että näin on käynyt usein.

Oikeuskysely-grafiikka.
Oikeuskysely-grafiikka.
Kyselyyn vastanneista tuomareista lähes neljännes sanoo, että syyttäjien ammattitaidossa on usein puutteita talousrikosjutuissa. Lähes viidennes vastaajista katsoo, että syyttäjien ammattitaidossa on usein puutteita työoikeusjutuissa.

Oikeuskysely-grafiikka.
Oikeuskysely-grafiikka.
Yllättävin tulos on kuitenkin se, että yli puolet kyselyyn vastanneista tuomareista sanoo, että syyttäjien puutteellisen ammattitaidon vuoksi syyllisiä on jäänyt tuomitsematta.

Valtakunnansyyttäjä ei tätä syytöstä niele.

– No kyllä se vähän erikoiselta kuulostaa, koska meillä on syyttömyysolettama. Tekee vähän mieli kysyä, että mistä tiedetään, että joku on syyllinen jos ei ole tuomittu syylliseksi, kysyy valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Kyselyyn vastanneet tuomarit kirjoittivat avoimissa vastauksissaan, että syyttäjät "eivät ole osanneet tehdä aina toissijaista syytettä" tai "syyttäjä ei ole osannut tuoda sellaista näyttöä, joka olisi riittänyt langettavaan tuomioon".

– Näissä viitataan joihinkin sellaisiin tilanteisiin, joissa syyttäjä toisin toimien olisi päässyt siihen, että asia olisi tutkittu eri kantilta. Tai olisi tehty vaihtoehtoinen syyte tai jotakin vastaavaa, pohtii valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

"Tuomareiden vastaukset ovat arvokasta tietoa"

Yle Uutisten tekemä oikeuskysely lähetettiin kaikille Suomen tuomareille oikeusministeriön kautta virkapostina. Kyselyyn vastasi lähes 342 tuomaria. Se on 35 prosenttia kaikista Suomen tuomareista. Kyselyyn tulleet vastaukset ovat merkittäviä, koska tuomareiden näkemyksiä ei Suomessa ennen tätä kyselyä ole tiettäväsi koskaa aiemmin näin laajasti kysytty.

Myös Suomen Asianajajaliitto ja valtakunnansyyttäjä pitävät tärkeänä Yle Uutisten tekemää kyselyä.

– Minä pidän hyvin arvokkaana, että me saamme syyttäjälaitoksen koulutuksen kehittämistä varten ulkopuolista arviota siihen, miten syyttäjät siellä salissa toimivat ja miten tämä työ näyttäytyy ulos päin, sanoo valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Myös Suomen Asianajajaliitossa ja Lakimiesliitossa pidetään tärkeänä, että tuomareiden näkemyksiä lakimiesten toiminnasta on kysytty laajasti.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä