- Are you ready? Stand by..., harjoituksen ohjaaja käskyttää englanniksi.

Sitten Tähtitornimäen väestönsuojassa Helsingissä jysähtelee. Ampuja lähtee käsiase ojossa liikkumaan kohti taulua. Ase sylkee luodit peräperää taajaan, koska se latautuu itsestään.

Porkkalan ampujat harjoittelevat radalla practical-ammuntaa. Amerikasta Suomeenkin tulleessa lajissa ammutaan liikkeestä tauluihin järeällä, vähintään 9-millisellä, käsiaseella. Jos Kauhajoki-lautakunnan suositus toteutuu, nämäkin aseet vaikenevat.

Harjoitusradalla suositus ammutaan odotetusti alas. Porkkalan ampujien practical-jaoksen vetäjä Jari Into ei usko, että valtiolla ensinnäkään olisi siihen varaa.

- Lajista riippuen aseen hinta nousee hyvin helposti 1 500 - 2 000 euroon, päällekin jopa.

Practicalin harrastajia on Suomessa vajaat parituhatta. Jotkut ampuvat alle 500 euroa maksavalla Glockilla. Jos jokaisella olisi 500 euron ase, pelkästään practical-aseiden lunastaminen maksaisi lähes miljoona euroa. Eivätkä kaikki ammu Glockilla. Jotkut kokoavat aseensa itse, jolloin hinta nousee huomattavasti.

Ministeri Holmlund: Pelkkä lunastus maksaisi kymmeniä miljoonia

Kerättäviä aseita olisi Suomessa yhteensä lähes 200 000. Sisäministeri Anne Holmlundin hyvin alustavan arvion mukaan aseista tulisi vähintään 40 miljoonan euron lasku valtiolle eli veronmaksajille.

- Tämä kattaisi pelkästään aseiden lunastuksen, Holmlund huomauttaa.

Itse koottujen aseiden lunastushintaa voisi olla vaikea määrittää, koska aseet ovat uniikkeja. Jokaisen osan ostokuittiakaan tuskin löytyisi. Holmlund tietää, että myös keräilijöillä voi olla erittäin kalliita aseita.

Paikallispoliisi tarvitsisi henkilöstöä - eli rahaa - myös aseiden keräämiseen. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero ei äkkiseltään lähde arvioimaan, kuinka paljon voimavaroja se vaatisi.

- Paljon riippuu siitä, kuinka pitkässä ajassa se käytännössä pitäisi tehdä. Ei siihen varmaan pitäisi vuosia käyttää, eli kyllä varmasti ihan todellisesta resurssimäärästä on kysymys, Paatero muotoilee.

Paatero huomauttaa, että kaikki poliisin aserekisterit eivät ole edes ajan tasalla. Osa aseluvista on yhä pelkästään paperilla, mikä tarkoittaisi paljon tarkistustyötä. Sinänsä Paatero suhtautuu esitykseen myönteisesti.

Harrastajat: Ei tehoaisi joukkosurmiin

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa henkirikoksista tehdään vuosittain noin 40 prosenttia teräaseilla. Keittiöveitsi on surma-aseista suosituin, joka neljäs henkirikos tehdään joka kodista löytyvällä veitsellä.

Tilastojen mukaan käsituliaseella henkirikos tehdään alle kymmenessä tapauksessa sadasta. Rikoksissa käytetyistä ampuma-aseista alle puolet on luvallisia. Kaksi kolmesta uhrista oli surmattu yhdellä laukauksella.

Practical-harrastajan mielestä puoliautomaatteja koskeva aseistariisunta ei olisi tehokas keino vähentää joukkosurmia.

- Ei sillä ole mitään tekemistä niiden kanssa, Jari Into sanoo.

Practical-ammunta voi ulkopuolisen silmissä näyttää tappamisharjoitukselta. Jari Into vakuuttaa, etteivät harrastajat näe ampuessaan edessään ihmistä vaan maalitaulun.

- Laji on kilpailulaji. Kyllä siinä ihan oikeasti ammutaan tauluja. Mahdollisimman hyvät osumat mahdollisimmin lyhyessä ajassa, se on tärkein mikä lasketaan.

Into huomauttaa, että kuukauden kestävällä turvakurssilla pelkkää aseenhankintalupaa tavoittelevat karsiutuvat joukosta. Harrastajiksi jäävät vain ne, joita kiinnostaa järeän aseen tuoma lisävaikeus.

Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat tehtiin luvallisilla pienikaliiperisilla aseilla, Sellon murhat luvattomalla järeällä aseella. Kaikkien ampujien aseet olivat itsestään latautuvia.