Politiikka

Puolueet puivat suuria vaalijärjestelmän muutoksia lähiviikkoina – Uudenmaan jaosta ja listavaaleista kiistaa?

Sipilän hallituksen päätös 18 maakunnan perustamisesta on polkaissut liikkeelle laajan valmistelutyön. Puolueiden pitää ratkaista kantansa muun muassa listavaaleihin ja vaalipiirien kokoon.

Vaakuna ja kartta.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Puoluesihteereiden arvioitavaksi lähtee torstaina niin sanottu demokratiapaketti, jota on pohjustettu virkamiestyönä.  Se pitää sisällään perusasioita uusien maakuntien järjestäytymisestä kuten miten maakuntavaltuustot valitaan ja minkä kokoisia ovat vaalipiirit. Mukana on myös kysymyksiä vaalirahoituksesta, vaalikelpoisuuden rajoittamisesta ja vaalijärjestelmän uudistamisesta. Myös viime päivinä puhuttanut listavaalikysymys on mukana.

Puoluesihteeriryhmää alkaa vetämään suurimman puolueen, keskustan, puoluesihteeri Timo Laaninen. Hän aikoo kutsua puoluesihteerit koolle parin viikon kuluessa. Ensimmäisessä tapaamisessa arvioidaan tapaamisten tarve ja aikataulu. Puoluesihteerien kantojen pitää olla hallituksen tiedossa helmikuun puoliväliin mennessä.

Miten Uusimaa jaetaan?

Virkamiehet suosittavat, että maakuntavaaleissa vaalipiiri olis sama kuin maakunta, mutta Uusimaa nousee aivan ilmeisesti puoluesihteereiden pöydässä kiistan aiheeksi. Sinällään Uuttamaata on pidetty puolueissa liian suurena vaalipiirinä, mutta siihen yksimielisyys loppuu. Esimerkiksi kokoomuksessa on kiinnostusta metropolialueen synnyttämiseen, mutta ilmeisesti puolueiden näkemyserot johtavat korkeintaan jakoon Helsinki ja muu Uusimaa. Se olisi sama kuin eduskuntavaaleissa.

Timo Laanisen mukaan puolueiden tavoitteena on oltava laaja yksimielisyys niin vaalipiirejä kuin vaalitapaakin koskevissa uudistuksissa. Keskusta ei katsonut hyvällä, kun hallitus teki vaalipiirijakoon muutoksia viime vaalikaudella.

Kansanedustajien vaalikelpoisuus punnitaan

Mihin maakunnan oman henkilöstön osallistumisen raja vedetään, kun esimerkiksi sosiaali- ja terveyshenkilöstöä on maakunnissa lähes 200 000?

Uudet vaalit nostattavat myös kysymyksen siitä, voiko sama henkilö istua päätöksentekijänä eduskunnassa, maakuntavaltuustossa ja vaikkapa jonkin kunnan elimissä.

Suomessa osallistumisoikeuteen puuttumisen kynnys on ollut korkealla. Virkamiesten tekemässä muistiossa ilmeisesti suositetaankin, että kansanedustajien osallistumista vaaleihin ei rajoiteta.

Puoluesihteerit joutuvat kuitenkin pohtimaan uudessa tilanteessa esimerkiksi asiakkaan ja tuottajan intressejä. Mihin maakunnan oman henkilöstön osallistumisen raja vedetään, kun esimerkiksi sosiaali- ja terveyshenkilöstöä on maakunnissa lähes 200 000? Ongelma on tuttu kunnista, joissa on puhuttu niin sanotusta “kuntapuolueesta” eli kunnan omien työntekijöiden kaksoisroolista valtuustoissa. Uusi keskushallinto synnyttää valtion ja alueiden välille ohjaus- ja valvontavastuita.

Virkamiesarvioissa pohjustetaan ilmeisesti samankaltaista ratkaisua kuin kunnissa. Vaalikelpoisuutta rajattaisiin johtavilta virkamiehiltä, joiden tehtäviin kuuluu ylin päätäntävalta tai toiminnan ohjaus tai valvonta. Silloin maakuntavaltuuston ehdokkaaksi eivät voisi lähteä esimerkiksi maakuntajohtaja, sotekeskuksen johtoryhmän jäsen tai aluehallintoviraston valvova virkamies.

Miten saada esille ihmisille tärkeät asiat?

Suomi on OECD:n vertailussa ollut varovainen kansalaisraatien hyödyntäjä.

Puoluesihteereiltä odotetaan lausuntoa myös siitä miten jatkossa käytetään paremmin kuntalain mukaisia osallistumiskeinoja kuten vanhusneuvostoja ja nuorisovaltuustoja.

Maakuntauudistuksen virkamiesvalmistelusta vastuussa oleva alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti sanoo, että puoluesihteereillä pitäisi olla työssään 2000-luvun kehittämisnäkökulma.

– Parhaillaan tekeillä olevassa kansainvälisessä vertailussa osallistuminen maakuntavaaleihin on jäänyt alhaiseksi muissa Pohjoismaissa. Haastavinta on saada maakuntavaali ihmisiä kiinnostavaksi ja tärkeäksi, Pöysti sanoo.

Suomi on OECD:n vertailussa ollut varovainen kansalaisraatien hyödyntäjä. Pöystin mielestä uusien osallistumismuotojen saaminen kansalaisten käyttöön vaikuttaa myös siihen miten ihmiset kokevat julkisen hallinnon.

Tuoreimmat aiheesta: Politiikka

Pääuutiset

Brexit

Juncker: Britannian eroneuvottelujen alettava välittömästi

Jean-Claude Juncker

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä