Joensuuta halutaan hyvittää Kontiolahden varuskunnan lakkauttamisen vuoksi. Kouvola puolestaan olisi puolustusvoimille mieluisampi vaihtoehto.  

Palvelukeskuksen sijoittamista pohtinut valtionhallinnon alueellistamisryhmä kallistui niukasti Joensuun kannalle. Ratkaisu Joensuun ja Kouvolan kesken syntyi äänin 13-9.

Alueellistamisryhmän jäsenten enemmistön mielestä näin voidaan korvata Kontiolahden varuskunnan lakkauttamista ja 250 työpaikan menetystä. Lisäksi voidaan synnyttää yhteistyötä Joensuussa jo toimivan valtion palvelukeskuksen kanssa.

Kouvolaa puoltaneet pitävät sitä keskuksen toiminnan kannalta parempana vaihtoehtona. Kouvolassa puolustusvoimauudistuksen vaikutukset ovat jäämässä vähäisiksi.

Wallin ratkaisee sijainnin

Palvelukeskuksen sijaintipaikan Joensuun ja Kouvolan kesken ratkaisee lopullisesti puolustusministeri Stefan Wallin (r.) vielä ennen kesälomia. Wallin ei ole sidottu alueellistamisryhmän kantaan etenkin, kun se syntyi tiukassa äänestyksessä. Ministerit ovat kuitenkin perinteisesti ottaneet alueellistamisryhmän suositukset vakavasti. 

Ratkaisu merkitsee käytännössä sitä, että palvelukeskuksen toimintaa joudutaan hajauttamaan. Mikäli palvelukeskus olisi sijoitettu alkuperäisten kaavailujen mukaisesti Tuusulaan, se olisi voitu sijoittaa sinne lähes kokonaan.

Nyt puolustusvoimat joutuu pohtimaan, minne sijoitetaan palvelukeskuksen kannalta elintärkeät toiminnot. Puolustusvoimat haluaa pitää kynsin hampain kiinni muun muassa tietojärjestelmäasiantuntijoistaan.

Tuusula puolustusvoimien mukaan paras vaihtoehto

Pääesikunnan ja puolustusvoimien arvion mukaan Tuusula olisi ollut puolustusvoimien omien tarpeiden ja keskuksen toiminnan kannalta sijoituspaikoista paras. Palvelukeskus olisi voitu sijoittaa Hyrylän lakkautetun varuskunnan tiloihin lähes kokonaan. Tuusula on myös menettäjä puolustusvoimauudistuksessa. Kansainvälisen keskuksen siirtyminen Santahaminaan vie Tuusulasta 30 työpaikkaa.

Kakkossijalle myös puolustusvoimien vertailussa ylsi rakennemuutosalueeksi nimetty Kouvola. Kouvolassa palvelukeskus jouduttaisiin sijoittamaan vuokratiloihin. Kouvolassa on vaihtoehtoisista sijoituspaikoista vähiten valtion työpaikkoja.

Kolmossijalle sijoittui Jyväskylä, jossa olisi jouduttu myös turvautumaan vuokratiloihin. Yhteydenpito sidosryhmiin olisi tullut Jyväskylästä kalliimmaksi kuin Tuusulasta tai Kouvolasta. Palvelutason varmistaminen pitkällä tähtäimellä olisi myös ollut haasteellista.

Puolustusvoimien vertailussa viimeiselle sijalle jäi alueellistamisryhmän suosikiksi noussut Joensuu.

Palvelukeskus tarjoaa tukipalveluita

Palvelukeskus koordinoi ja järjestää pääesikunnan alaisuudessa puolustusvoimien yhteisiä tukipalveluja. Se muun muassa osallistuu henkilöstön rekrytointiin, hallinnoi palvelussuhdeasuntoja, hoitaa laskutusta ja vastaa oppi-ja viestintämateriaalin tuottamisesta.

Palvelukeskus aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa ja se työllistää liki 230 työntekijää, jotka on tarkoitus koota nykyisistä erillisistä yksiköistä. Suurin osa työntekijöistä on siviilejä ja valtaosa heistä on naisia. Työntekijöiden sijoittuminen eri paikkakunnille selviää myöhemmin. Palvelukeskuksen pääosa jäänee aiemmin suunniteltua pienemmäksi, mikäli se sijoitetaan alueellistamisryhmän suosituksen mukaisesti Joensuuhun.

Alueellistamisen koordinaatioryhmä puoltaa puolustusvoimauudistusta ja siihen sisältyviä varuskuntalakkautuksia.