Merikeskus Forum Marinumin projektipäällikkö Pekka Paasio ja tietokirjailija Pirkka Leino katsastavat veneiden kyljet jo "virankin puolesta", niistä kun voi bongata mitä mielenkiintoisimpia nimikukkasia.

Löytöjä voi kukin seurue pisteyttää mielensä mukaan luomaan kesäkisaan lisäjännitystä.

Nimibongaus on forummarinumilaisten oma hupi ja harrastus, kertoo Paasio. Vierasvenesatamissa ja merellä tiiraillaan aina, mitä nimiä alusten kyljistä löytyy, ja tarinoita niiden takana on hauska arvuutella.

Kaunis nimi kruunaa venekaunottaren

Veneaiheisia tietokirjoja kirjoittanut historianopettaja Pirkka Leino toteaa, että yleisintä on ristiä alus kauniisti sointuvalla naisen nimellä; mielletäänhän veneet naispuolisiksi.

Veneen ostaja miettii myös nimeä, ja jos se sydämessä tuntuu heti hyvältä, on sillä positiivinen vaikutus ostopäätökseen.

- Pekka Paasio

– Kyllä suurimmalla osalla veneistä nimen taustat ovat perinteiset: pitää olla naisen nimi, yleensä kolme tavua, mielellään nimi päättyy a-kirjaimeen. Löytyy näitä perinteitä, joita on aina hieman vaarallista lähteä ylittämään, veneilyväki on kuitenkin aika konservatiivista, pohtii Leino.

Vanhoihin merimiesperinteisiin on myös käytännön syitä, jotka luovat turvallisuutta merellä.

– Käyttämässämme avunhuudossa ”A-PU-A” on kolme tavua ja se päättyy a-kirjaimeen. Kuvittelisin, että vaikkapa puolalaisten on vaikeampi huudella merellä veneidensä nimeä kuin meidän suomalaisten, jos nimeämme veneemme näin.

Nimi on osa veneen sielua

Merellisiin uskomuksiin kuuluu, että veneen nimeä ei saa vaihtaa.

Projektipäällikkö Pekka Paasio on itsekin taiteillut asian kanssa, kun aikaisempi omistaja oli nimennyt purren veneilyharrastuksen kesäisen ajankohdan inspiroimana.

– Omistukseeni tuli Suvi-niminen purjevene, ja se kun ei täyttänyt edellä mainittua sääntöä, oikaisin asiaa niin, että siitä tuli ”Suvella”.

1800-luvun lopulla tuli fennomaaninen perinne, eli ruotsinkieliset suvut saattoivat antaa ”Väinämöisiä” ja ”Kullervoja” nimeksi.

- Pirkka Leino

Myös Pirkka Leinon mielestä veneen alkuperäisestä nimestä on syytä pitää kiinni, vaikkei taikauskoinen olisikaan. Itse hän on nähnyt vaivaa osaomistuksessa olevan veneensä alkuperäistä nimeä kunnioittaakseen.

– Kisapurjevene on tehty vuonna 1937, ja sen nimi on ”Carola”, ilmeisesti ollut kaiken aikaa. Omistajia on ollut 12. Nimikirjaimet olivat jossain vaiheessa kadonneet, mutta peräpeilissä oli yhä niiden reiät. Otin yhteyttä henkilöön, joka oli omistanut veneen 50-60-lukujen vaihteessa, ja hän soitti myöhemmin, että hänen isänsä kuolinpesässä oli sellaiset vanhat nimikirjaimet. Ne löytyivät, ja hänenkin mielestään ne ehdottomasti kuuluivat veneeseen. Suunnilleen 50 vuoden tauon jälkeen pääsin laittamaan ne paikalleen mahonkiseen peräpeiliin. Se oli hieno hetki, muistelee Leino.

Oma koulukuntansa ovat veneilijät, jotka pitävät veneen vaihtuessa nimestä kiinni. Vain järjestysnumero sen perässä muuttuu.

Suosittua on myös kunnioittaa veneveistämöä nimessä, kuten tanskalaisen X-veistämön yhteydessä. Pirkka Leino mainitsee tästä esimerkkinä Turun saariston vesiä kyntävän ”Xantipan”. Ja loputon hetteikkö on Hai-luokan veneiden kylkiin keksityt väännökset.

Banzai!

Etenkin menneinä aikoina veneen nimiin ammennettiin Pirkka Leinon mukaan inspiraatiota läheisemmästä tai kaukaisemmasta historiasta.

– Usein yksi todennäköinen lähde on kreikkalainen mytologia, toisaalta taas omaan sukutaustaan liittyvät asiat. Mielenkiintoinen asia on, että 1800-luvun lopulla tuli fennomaaninen perinne, eli ruotsinkieliset suvut saattoivat antaa ”Väinämöisiä” ja ”Kullervoja” nimeksi.

Yhdessä amanuenssi Jarmo Saarisen kanssa Turun veneveistämön historian kirjaksi koonnut Pirkka Leino nostaa omaksi suosikikseen japanilaisen taisteluhuudon.

– Suomihan kävi 1904-05 ikään kuin Venäjän valtakunnan osana sotaa Japania vastaan, ja fennomaniankin värittämänä monet eivät olleet Äiti Venäjän puolella. Hienoin kannanotto veneiden nimissä oli kokkolalaisen Alarik Strengellin 1905 antama nimi ”Banzai”. Luulen, että nimellä on jonkinnäköinen yhteys ollut asiaan, nauraa Leino.

Takamus peräpeilissä

Vaikkei huonomminkaan valittu veneen nimi liene merellä riskitekijä, voi sillä olla yllättäviä jälkiseurauksia.

– Kyllä se varmasti kaupantekoa haittaa! Veneen ostaja miettii myös nimeä, ja jos se sydämessä tuntuu heti hyvältä, on sillä positiivinen vaikutus ostopäätökseen. Venekauppahan on oma lajinsa, se on niin paljon tunneasia, muistuttaa Pekka Paasio.

Projektipäällikkö Pekka Paasion oma suosikki humoristisista veneen nimistä on Aku Ankan ”Purtilo”, jolla tehdyt kalastusretket tuppaavat päättymään vähemmän onnellisesti.

Paasion oma vene on saanut nimensä ominaisuuksiensa perusteella.

– Se on Wikströmin kaksisylinterisellä koneella varustettu perähytillinen kalavene ja ”Lulla” nimeltään, kun se lullaa sillä lailla mukavasti eteenpäin, hymähtää Paasio.

Pirkka Leinokin repii hetken mietittyään paljon huumoria Turun edustan merialueilta, ainakin ulkomaisten vieraiden silmin.

– Ensin tuossa on Airisto Segelsällskap, jonka lyhenne on ASS. Meillä siis veneiden takamuksessa lukee 'ass'.  Ja sitten saattaa vastaan tulla Håkansin hinaaja Fart, joten vierailija voi olla ihmeissään, mitä täällä tapahtuu!

Ainakin vuonna 1976 tapahtui kummia, muistelee Paasio.

– Kaupunginkanslian vanha tarina kertoo, että kun kuningatar Elisabet oli Turussa vierailulla, hinaajan nimi peitettiin!