Kotimaa

Puuenergia vei miehen mennessään – keksi biosammon

Kouvolassa on valmisteilla uudenlainen biosampo. Yrittäjä Taisto Raussi on kehittänyt hidaspyrolyysiyksikön, joka kuumentaa puuaineksen ja jaottelee sen lämmöksi, kaasuksi, tisleeksi ja hiileksi. Koneelle haetaan parhaillaan patenttia, ja ensimmäiset kokeet laitteella tehdään kevään aikana.

Taisto Raussi
Tämän työpöydän ääressä ovat monet Taisto Raussin keksinnöistä syntyneet. Kuva: Mari Pekkanen / Yle

KOUVOLA Sippolan kylässä asuu melkoinen pellepeloton. Taisto Raussi on keksinyt ja kehittänyt kymmeniä erilaisia vempaimia metsätraktorista "biosampoon". Jälkimmäinen on tosin vielä kehitteillä VTT:n avustuksella. Omien sanojensa mukaan Raussi on syntynyt keksijäksi.

– Keksijäksi ei voi opiskella. Se on luojan lahja, joko se on olemassa tai ei. Keksinnöt lähtevät aina ajatuksesta, miten asian voisi tehdä toisin ja tehokkaammin, Raussi pohtii.

Raussi rupesi rakentamaan turvekoneita vuonna 1973. Vuosien saatossa mies on kehittänyt turvekonepuolelle 50–60 erilaista laitetta.

– Nyt on palattu niin sanotusti isäntälinjan puuenergiapuolen tuotantokoneisiin. Puunhiilto ja -nesteytys on tullut uutena. Se näyttää nyt vievän miehen mennessään, Raussi nauraa.

Sivutuotteet hyödyksi jo metsässä

Pellepelottomuus on vienyt Taisto Raussin ja yrityksensä Raussin Energian osaksi Euroopan komission Mobile Flip -projektia. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n koordinoima projekti käynnistyi vuoden 2015 alussa ja kestää neljä vuotta. Projektin kokonaisbudjetti on noin 10 miljoonaa euroa, josta Raussin hidaspyrolyysikoneelle on lohkaistu 600 000 euroa.

Tarkoituksena on kehittää siirrettäviä laitteistoja, joilla biomassoja voidaan jalostaa niiden syntypaikkojen läheisyydessä. Tähän tarpeeseen on syntynyt myös hidaspyrolyysi- eli kuivatislauslaite.

Biotuotteiden kannattava tuotanto edellyttää, että raaka-aineet korjataan, käsitellään ja siirretään kustannustehokkaasti. Käytännössä liikuteltava hidaspyrolyysiyksikkö mahdollistaa sen, että kun metsää kaadetaan, voidaan puuaines käsitellä samalla paikalla.

Roskapuusta likavesien suodattimeksi

Jatkuvatoiminen pyrolyysilaite hyödyntää sellaista roskapuuta, esimerkiksi pajua tai puunkuorta, jota ei juuri muuten voida käyttää. Laitteella voidaan jaotella lämpö, kaasu ja tisleet ja hiili. Nesteistä on tarkoitus saada tuotteistettua sellaisia jalosteita, joilla voidaan korvata raakaöljyä.

Keksijäksi ei voi opiskella. Se on luojan lahja, joko se on olemassa tai ei.

– Taisto Raussi

– Tisleistä saadaan muun muassa etikkahappoa, jota on Egyptissä, meidän Hiilimiilu-koelaitoksella käytetty laimennettuna niin torjunta-aineena kuin lannoitteenakin. Esimerkiksi kotiloiden torjunta on Egyptissä näyttänyt menestyksen merkkejä. EU ei toistaiseksi ole antanut minkäänlaisia mahdollisuuksia etikkahapon käytölle Suomessa, Raussi kertoo.

Hidaspyrolyysikone kuumentaa puuta niin, että puusta otetaan hapettomassa tilassa nesteet ja kaasut pois, jolloin siitä tulee grillihiiltä. Kun hiilen jauhaa, tulee biohiiltä, jota voidaan käyttää kasvinviljelyyn sopivana maanparannusaineena.

– Biohiili sitoo maaperään kosteutta ja antaa paremman kasvualustan. Biohiilestä on kiinnostuttu myös likavesien suodattimena, Raussi vinkkaa.

VTT:n luottomies

Taisto Raussi on Teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n väelle tuttu mies. Vuosien mittainen yhteistyö on yksi syy siihen, miksi Raussi lähti mittavaan projektiin mukaan.

On hienoa että Suomessa on sellaisia innovatiivisia ja rohkeita ihmisiä kuin Taisto Raussi.

– Tarja Tamminen

– En varmasti olisi lähtenyt tähän, jollei VTT olisi mukana. Panostäytteisten hidaspyrolyysi-kampanjoiden kautta olen saanut hyviä kokemuksia ja VTT:n avainhenkilöt ovat huomanneet, että osaan tehdä muutakin kuin vääntää tahkoa, Raussi naurahtaa.

– On hienoa että Suomessa on sellaisia innovatiivisia ja rohkeita ihmisiä kuin Taisto Raussi, jotka lähtevät toteuttamaan tämäntyyppisiä hankkeita, kiittelee johtava tutkija Tarja Tamminen VTT:sta.

Tammisen mukaan aika on nyt kypsä pienikokoisille laitteille erityyppisten biomateriaalien käsittelyyn. Tamminen uskoo, että Raussin laitteelle voisi hyvinkin löytyä kysyntää.

Koekäyttö keväällä

Raussin hidaspyrolyysikone on kooltaan 10 x 4 x 2,5 metriä ja se on siirreltävissä paikasta toiseen esimerkiksi traktorilla. Koneella on oma polttomoottorikäyttöinen sähkögeneraattori, joten se pystyy toimimaan ja tuottamaan aineita täysin itsenäisesti.

Tällä hetkellä laitteelle haetaan patenttia. Koska patenttiasiat ovat vielä kesken, ei laitteesta saa ottaa kuvaa. Vielä Raussi ei ole päässyt konetta kokeilemaan ihan käytännössä, mutta ensimmäisten kokeiden aika on muutaman kuukauden kuluttua, keväällä 2016.

– Kun leskenlehti rupeaa kukkimaan, niin uskoisin, että laitteesta saadaan ensimmäiset savut ulos, Raussi hymyilee.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä