Puupää on tragikoominen tarina siitä, mitä tapahtuu kun rooli kasvaa ihoon kiinni ja kun roolista tulee ihmisen omakuva. Ohjaaja Niko Karjalaisen mukaan idea "Puupää":n tekemisestä tuli onnekkaan sattuman kautta hänen etsiessään kirjastosta Veikko Huovisen tuotantoa sadepäivän lukemiseksi. Kun lukematonta Huovista ei löytynyt, pisti silmään Hurmeen Puupää-teos.

- Kyseessä on paksu kirja ja näytelmä laitettu sinne sisälle vähän hajalleen, joten se piti irrottaa sieltä ja kirjoittaa puhtaaksi. Soitin Juha Hurmeelle ja kysyin, saako Puupäätä esittää. Hän sanoi, että passaa ja sanoi samalla, että voin muuttaa tekstiä niin paljon kuin haluan. Jonkin verran lisäsin tekstiä heti alussa ja sitten harjoituskauden aikana on tullut tietysti vielä muutoksia.

Karjalaisen mukaan työprosessi on ollut todella antoisa.

- Aluksi tuntui, että kaikki menee ihan itsestään eikä mihinkään tarvitse puuttua. Homma meni kuin siivillä. Sitten meille onneksi tuli sudenkuoppa ja silloj heräsi siihen, että kaikki ei olekaan niin helppoa. Toisaalta se on vain potkinut meitä eteenpäin.

Olohuoneesta esiintymispaikka

Syksylle on varattuna kaikkiaan vajaat kymmenen esitystä. Ensi-ilta on perjantaina 28.10. Kaksi esitystä viedään varsin eksoottiseen paikkaan, ohjaaja Niko Karjalaisen omaan olohuoneeseen.

- Kun luin Puupää-kirjan, oli ensimmäinen tai toinen ajatus, että tämä on tehtävä meidän olohuoneessa. Tämä liittyy siihen, että ennen vanhaan iltamat on järjestetty periaatteessa minne tahansa esiintyjät ovat päässeet. Meidänkään esityksemme ei ole riippuvainen tilasta. Esitys voidaan viedä minne tahansa.

Taiteilijan elämää

Puupään keskiössä ovat Pekkaa ja Pätkää 1950-luvulla näytelleet Esa Pakarinen ja Masa Niemi. Karjalaista heidän tarinassaan kiinnostaa hauskuutta enemmän taiteilijan elämän haastavuus ja henkinen kuluttavuus.

- On mielenkiintoista pohtia miten paljon lavalla esitettävä rooli poikkeaa siitä, mitä ihminen on siviilissä. Pitää opetella jokin rooli ja sitten se pyörii mielessä omassa elämässä. Se kiinnostaa minua.

Pelkkää synkkyyttä Kokkolassa esitettävä Puupää ei ohjaajan mukaan kuitenkaan tarjoa.

- Uskon, että suupielien ylöspäin kaareutumiselta ei tulla välttymään. Vaikka saattaa tulla hetkiä, jolloin silmäkulma kostuu, ei nauruakaan tule puuttumaan. Kyseessä on tragikoominen tarina hauskassa hengessä.