Elokuvaohjaajana parhaiten tunnettu Markku Lehmuskallio näyttää vähemmän esillä olleen taiteilijapuolensa puuveistäjänä Raumalla Puukuvia -näyttelyssään. Teokset ovat syntyneet osittain taiteilijan synnyinseudulla Raumalla, turhautumisen motivoimana.

- Elokuvan tekemisessä byrokraattinen osuus on niin hyvin pitkä ennen kuin sitä pääsee tekemään. Myös elokuvan tekemisen aikanakin pitää odottaa ja sitten sen elokuvan jälkeen, että jollain tavalla semmonen harmistuminen on johonkin siirrettävä, Markku Lehmuskallio sanoo.

Lönnstromin taidemuseossa esillä olevista teoksista heijastuvat Lehmuskallion elokuvissaan käsittelemät alkuperäiskansojen sekä muinaisten aikojen maailmat. Noin parinkymmenen veistoksen näyttely koostuu ihmishahmoista sekä luonnonkappalleista, kuten valaista.

- Olen yli kolmekymmentä vuotta kuvannut alkuperäiskansoja, ja olen nähnyt paljon maailmaa muutenkin. Sitten siitä yrittää veistää jonkunlaisia heijastuksia siitä maailmasta missä elää, pohtii Lehmuskallio.

Ohjaajan parhaillaan työn alla oleva dokumentti käsittelee puolestaan kuvataidetta vuosituhansien takaa.

- Kalliomaalausten kautta yritän tutkia ihmistä ja sitä, onko ihminen muuttunu vai ei. Kuvausten aikana olen tullut siihen tulokseen, että ei se ainakaa ole parempia kuvia kyennyt tekemään. Vanhat kuvat on rikkaampia, eikä ihminen ole parempaa viivaa kyennyt tekemää, mitä se teki 30 000 vuotta sitten, sanoo Lehmuskallio.

Puukuvia -näyttely on esillä Raumalla Lönnströmin taidemuseon Pihatalon Studiossa 7. marraskuuta saakka.