Kotimaa

Pyhäjoen ydinvoimala jäähtyy valtaisalla määrällä merivettä

Vesi on Hanhikiven ydinvoimalan tärkeimpiä energiantuotannon aineksia. Makeaa vettä kuluu satoja kuutioita vuorokaudessa, mutta merivettä tarvitaan prosessin jäähdytykseen jopa miljoonia kuutioita päivässä.

Karttakaavio Hanhikiven ydinvoimalan merivedenottamosta
Hanhikiven merivedenottamo sijaitsee aivan suunnitellun ydinvoimalan tuntumassa. Kuva: Antti Pylväs / Yle
Pyhäjoki

Pyhäjoen ydinvoimalan toiminta perustuu painevesireaktoriin, joka kuumentaa uraanin avulla veden höyryksi, joka pyörittää turbiineja.

Turbiinivaiheen jälkeen kuvioihin astuu merivesi, joka lauhduttaa kuuman höyryn takaisin vesikiertoon ja palaa mereen 10 astetta lämmenneenä.

– Tarvitsemme merivettä huomattavasti enemmän kuin makeaa vettä. Jäähdytykseen käytetään noin 40 kuutiota merivettä sekunnissa, kertoo Fennovoiman turbiinilaitoksen projektiyksikön päällikkö Tiina Partanen.

Vedet kulkevat omissa putkistoissaan. Eikä merivesi ole kosketuksissa prosessiveteen.

Merivesi kulkee laitoksen läpi suurissa putkistoissa. Merivesitunneli on 5-6 metriä leveä, mikä mahdollistaa meriveden valtaisan käyttömäärän. Jäähdytykseen tarvitaan tunnissa yli 100 000 kuutiota merivettä, eli vuorokaudessa laitoksen läpi virtaa miljardeja litroja merivettä.

Makeaa vettä kuluu kuin pienessä kunnassa

Makeaa vettä ydinvoimala kuluttaa satoja kuutioita päivässä. Vertailukohtaa on hyvä hakea esimerkiksi Pyhäjoen vesilaitoksen keskimääräisestä vuorokausikulutuksesta, joka on noin 600 kuutiota. Ydinvoimalan myötä se tulee jopa yli kaksinkertaistumaan.

Vesilaitoksen mukaan uusia vedenottamoita ei tarvitse rakentaa, vaan lisävesi saadaan nykyisistä ottamoista.

Hankiven laitosalueella tehdään talvella maatöitä ja aloitetaan ydinvoimalan tukitoimintoihin liittyviä rakennustöitä. Varsinainen rakentamislupakäsittely on kesken. Fennovoima odottaa saavansa rakentamisluvan ydinvoimalalleen vuonna 2018.

Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä