Tuhopolttojen sarjan taustalla voi olla tekijän pettymys siitä, etteivät hänen sytyttämänsä palot ole syttyneet kunnolla, kertoo Hannu Lauerma.

– On olemassa pyromaaneja, jotka nimenomaan tarkistavat etteivät aiheuta henkilövahinkoja. Toisaalta monet teot tehdään harkintakyvyn kokonaan petettyä. Silloin sytytetään mitä tahansa, ilman että pysähdyttäisiin miettimään minkälaista vahinkoa palosta voi seurata.

Tuhopolttojen kohteet ovat monesti satunnaisia, mutta paikalla on merkitystä. Esimerkiksi syrjässä sijaitsevat roskakatokset tai puupinot vetävät pyromaaneja puoleensa, koska kiinnijäämisen riski on vähäinen.

Tuomiot eivät paranna pyromaania

Vantaalla omakotitalon sytyttänyt henkilö on ollut vangittuna keväällä samantyyppisistä teoista. Viimeksi miestä esitettiin vangittavaksi kuukausi sitten. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että miehen tapauksessa ei ole jatkamisvaaraa ja vapautti hänet. Kuinka tämä on mahdollista?

– Tätä pitää kysyä lainsäätäjiltä. Suomessahan rangaistukset ovat määräaikaisia ja mielisairautta vähäisempi psyykkinen häiriö ei oikeuta tahdosta riippumattomaan hoitoon, toteaa Hannu Lauerma.

Lauerman mukaan vankilatuomioilla ei pystytä estämään pyromaanien tekoja. Itse taipumukseen pitää tarjota jonkinlaista hoitoa.

– Keskeinen hoitomuoto on, että pyritään saamaan heidän elämäntilanteensa kokonaisuutena sellaiselle mallille, että kyky hillitä impulsseja ja löytää muita tyydytyksen lähteitä paranee.