Valtioneuvosto tiedotti tiistaina iltapäivällä Suomen kannan kriisirahastojen jälkimarkkinaoperaatioihin. Tarkoituksena oli selventää, mikä on Suomen kanta pysyvän vakausmekanismin EVM:n käyttämiseen valtionlainojen ostamiseen jälkimarkkinoilla. Sinänsä EVM-sopimus sallii mekanismilla operoinnin myös jälkimarkkinoilla, tosin tiukoin ehdoin.

Valtioneuvoston tiedote oli lyhykäisyydessään seuraavan sisältöinen:

"Pääministeri Jyrki Katainen totesi Brysselissä 28.–29. kesäkuuta pidetyssä eurohuippukokouksessa julkilausumaluonnosta käsiteltäessä ettei Suomi tule hyväksymään jälkimarkkinaoperaatioita, koska kokemukset ovat osoittaneet etteivät ne ole tehokkaita, ja koska ERVV:n ja EVM:n resurssit ovat rajalliset.

Suomen kanta asiaan kerrottiin perjantaina myös julkisuuteen."

Ovatko Rehn ja Katainen eri linjoilla - vai puhuvatko eri asiasta?

EU-komissaari Olli Rehn sanoi Yle Uutisten haastattelussa, että EVM-sopimus sallii valtionlainojen ostot "joko primääri- tai jälkimarkkinoilla, siis ensi- tai jälkimarkkinoilla."

- Niihin liittyy aina tiukat ehdot ja niiden käyttö edellyttää myös Euroopan keskuspankin analyysia ja suositusta, Rehn sanoi.

EVM-sopimuksen 18 artiklan mukaan jälkimarkkinaoperaatioista päättää EVM hallintoneuvosto, jossa ovat edustettuina kaikki sopimusmaat.

Sopimuksen viides artikla määrää, että päätös tehdään "keskinäisellä sopimuksella". Se tarkoittaa yksimielistä päätöstä, selventää neuvotteleva virkamies Martti Salmi Valtiovarainministeriöstä Yle Uutisille.

Sopimuksen 4 artiklan mukaan rahoitusavusta on tosin mahdollista tehdä kiireellinen päätös 85 prosentin määräenemmistöllä, jos sekä komissio että EKP toteavat, että muu päätöksenteko uhkaisi euroalueen talouden ja rahoituksen kestävyyttä. Siitä seuraisi varojen siirto hätärahastoon riskien kattamiseksi.

Suomi ja Hollanti eivät kahdestaan riitä alentamaan enemmistöä niin, ettei 85 prosenttia saavutettaisi.

Varsinaisessa huippukokouksen julkilausumassa ei erityisesti puhuta jälkimarkkinoilla toimimisesta, vaan todetaan, että väliaikaista ja pysyvää rahastoa tulee käyttää "joustavalla ja tehokkaalla tavalla" euroalueen vakauttamiseksi.

Ottamatta selvää kantaa varsinaiseen jälkimarkkinoilla toimimiseen, komisaari Rehn kommentoi, että talouden vakauttaminen on tärkeää.

- Nyt on tärkeää, että kun on on otettu hyvä askel eteenpäin, niin kenkä ei lipsu ja pidetään tämä linja, pyritään todellakin voittamaan tämä kriisi ja saamaan Euroopan talous kestävälle kasvun uralle.