Helsinki |

"Guggenheim ei ota mitään riskejä"

Osa helsinkiläispäättäjistä pelkää laskun Guggenheimin rakentamisesta ja toiminnasta lankeavan kokonaan Helsingin maksettavaksi. Pelkästä brändistä ei heidän mielestään kannata maksaa miljoonia.

Salomon R. Guggenheim -säätiön edustajat luovuttivat selvityksen Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle tiistaiaamuna Finlandiatalossa. Kuva: YLE

Helsingin poliittiset päätöksentekijät olivat tänään kuulemassa riemusanomaa Guggenheim-säätiön halusta rakentaa taidemuseo Helsinkiin. Rakennuksen on arvioitu maksavan 130-140 miljoonaa euroa, suunnitteluvaiheen kustannukset olisivat noin 11 miljoonaa euroa ja museon käyttökustannukset noin 14,5 miljoonaa euroa vuodessa. 20 vuoden Guggenheim-lisenssi maksaa 23,6 miljoonaa euroa.

- Selvitys ei ole lainkaan houkuttava! Odotimme yksityistä rahoitusta, mutta sitä ole lainkaan. Aivan käsittämätöntä. Eihän Guggenheim ota tässä mitään riskejä, vaan Helsinki kantaa yksin koko vastuun. Edes valtion rahoituksesta ei ole takeita, puuskahtaa kaupunginvaltuutettu Osku Pajamäki (sd.)

Riskit voivat olla myös positiivisia

Kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Jan Vapaavuori (kok.) on täysin toista mieltä. Hänen mukaansa olisi Helsingiltä sulaa hulluutta olla tarttumatta hankkeeseen, jonka perään "yli puolet" maailman valtioista kuolaa.

- Meillä on Suomessa harhainen tapa käsitellä sanaa riski. Käsitämme sen usein negatiivisesti. Riski voi yhtä hyvin olla positiivinen. Kun Bilbaon Guggenheimia suunniteltiin, arveltiin siellä käyvän puoli miljoonaa ihmistä vuodessa, mutta kävijöitä onkin ollut miljoona vuodessa! Tässä voi käydä niin, että Helsinki on suurin hyötyjä

Maksaako Helsinki vain Guggenheimin nimestä?

Myös kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara (vihr.) uskoo Guggenheimista olevan hyötyä suomalaiselle taiteelle. Silti hän haluaisi takeen siitä, ettei Helsinki maksa pelkästä brändistä.

- Pitäisi tietää, saammeko myös näyttelyihin sisältöä, että on varaa vaihtaa kokoelmia. Jos maksamme vain nimestä, niin se on aika kallis.

Samalla vuosikymmenellä kaksi isoa kulttuurirakennusta

Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen Risto Kolanen (sd.) muistuttaa Helsingillä olleen köyhempinäkin aikoina varaa kulttuurilaitoksiin. Silti kahden ison rakennuksen, Guggenheimin ja keskustakirjaston rakentaminen samalla vuosikymmenellä arveluttaa.

- Kyllä kulttuuritahdon osoittaminen kuuluu myös tälle sukupolvelle, mutta monet talousluvut ovat täysin auki. Tämän vuoden budjetin ei ole esimerkiksi arveltu riittävän peruspalvelutason ylläpitoon.



Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita kommentti

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.

Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Helsinki

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä