Ensimmäinen koejuna Kiinasta saapui Kouvolan konttikentälle vuonna 2004. Matka oli kestänyt viikkoja, juna oli seissyt välillä Mongoliassa ja Siperiassa rajaa ylittäessä. Kouvolasta oli tarkoitus luoda aikataulutettu junayhteys Kiinaan. Pääarkkitehteina olivat Kiinassa tuon tuosta vierailleet kaupunginjohtaja Aimo Ahti ja elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja Sirkku Seila. Kouvolalaiset olivat yleensä matkassa omatoimisesti, esimerkiksi VR:n ja Finnpron asiantuntijoita ei ollut matkaseurana.

Kouvola aikoi aloittaa käänteisen Kiina-ilmiön

Vuonna 2005 Kouvolan elinkeinoyhtiö Yritysmagneetti avasi Innorail-toimiston Shanghaihin edistääkseen konttikuljetuksia ratoja pitkin Kiinasta. Käänteinen Kiina-ilmiö alkoi levitä Kouvolassa: Kiinaa tuotiin Suomeen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu aloitti opiskelijavaihdon Kiinaan, yliopisto alkoi opettaa kiinaa kursseilla Helsingin yliopiston kääntäjätieteen laitoksella.

Ensimmäinen suuri askel otettiin vuonna 2006. Valio sai kaupattua Kouvolassa lopettamansa meijeritoiminnan tilat kiinalaisille. Kouvolassa nähtiin usein hymyilevä kiinalainen, Lao Hua Fu. Hän ideoi kiinalaisen tukkukaupan keskusta. Liikemies keksi ostaa myös Kiina-keskuksen tuleville työntekijöille oman kerrostalon Kouvolasta. Pilvilinna-kauppa juuttui kuitenkin oikeusistuimiin, koska Kouvolan väitettiin suosineen kiinalaista ostajaa.

Lohikäärmeet saapuivat meijerille

Pohjoismaiden suurin kiinalaistyyppinen rakennus nousi kouvolalaiselle tyhjenevälle teollisuusalueelle. Lohikäärmeet ja leijonat irvistelivät Kiina-keskuksen portti-rakennelmassa, joka kohosi korkealle.

Ensimmäiset yrittäjät Kiina-keskukseen saapuivat vuoden 2006 syksyllä. Myyntiin tuli kenkiä, ruokaa ja rihkamaa. Kiinalaisilta remontoijilta loppuivat rahat, ja meijeri jäi pitkäksi aikaa keskeneräiseksi. Kaupunki joutui huomauttelemaan romuisesta tontista.

Kiinalaisten kiinnostus Kouvolaa kohtaan kasvoi. Liikemiehet ostivat kunnilta vanhaksi jääneen mielisairaalan ja lupasivat rakentaa sinne hyvinvointikeskuksen. Hyvinvointikeskus Leishi saatiin auki vuonna 2008.

"Poliisi mustamaalaa "

Lunta tuli tupaan ensimmäisen kerran vuoden 2007 elokuussa. Keskusrikospoliisi kertoi tarkkailevansa Kiina-keskusta. Poliisi epäili, että osa viisumin saaneista ei ole oikeasti tulossa Kouvolaan. Kaupunginjohtaja Aimo Ahti äkääntyi: hän piti asian julkituomista Kouvolan Kiina-keskuksen mustamaalaamisena.

Kiinalaisten Suomeen pääsy alkoi takuta. Tulijoilla oli vaikeuksia saada viisumeita, vaikka kaupunki ja yrittäjät lähettelivät kutsuja. Kiina-keskuksen yritystoimintaa ei saatu kunnolla käyntiin.

Jade ja kuohuviini

Kiina-keskuksen viralliset avajaiset juhlittiin kuitenkin syksyllä 2007. Punaisia nauhoja leikattiin, samppanjalaseja nostettiin ja tulevaisuus näytti valoisalta.

Kouvolan visiointi yltyi. Kaupunki teetti futuristisen suunnitelman uudesta keskustasta. Yksi lasisista pilvenpiirtäjistä oli nimetty Jadeksi - sinne sijoittuisivat Kouvolan Kiina-osaaminen ja kiinalaiset yritykset. KRP:kin luopui Kouvolan Kiina-keskuksen asioiden selvittämisestä eikä aloittanut esitutkintaa. Yritysmagneetin toimitusjohtaja väitti poliisin mustanneen Kouvolan mainetta ja harkitsi asian viemistä oikeuteen.

Kuluvana vuonna Kiina-keskus on elänyt suvantovaihetta. Yrittäjiä piti tulla 150, nyt liikkeitä on noin 50. Rajavartiolaitoksen operaation aikana eilen keskuksesta löytyi noin 30 henkilöä.

Kiina-virityksiä kaupungilla on edelleen, muun muassa ympäristöyhteistyötä ja kesäistä Kiinan kulttuuriviikkoa. Tuoreessa EU-hankehakemuksessa kaupunki ja yliopistokeskus Palmenia virittelevät verkostohanketta Kiinasta kiinnostuneille yrittäjille ja esimerkiksi Kiina-ajatushautomoa. Perusajatuksena on, että Kiina on lähellä - välissä on vain Venäjä.