Suikkasen mielestä Kemi-Tornio alueen painoarvo kasvaisi selvästi yhdistymisen myötä.

- Suurkuntaa ei voisi ohittaa Pohjois-Suomeen liittyvässä valtion tai muiden toimijoiden päätöksenteossa ja rahanjaossa, Suikkanen arvioi.

Suikkasen mielestä yhdistyessään Meri-Lapin kunnat muodostaisivat uudenlaisen toiminnallisen seutukokonaisuuden. Erityisen uudesta suurkunnasta tekisi sen saumaton yhteistyö valtakunnanrajan yli Haaparannalle.

Edellytykset epäonnistumiselle oli jo lähdössä?

Meri-Lapissa kuntien yhdistyminen näyttää kuitenkin hyvin epävarmalta. Suikkasen mukaan on harmillista jos tämänhetkiset välittömät edut tai lyhyellä aikavälillä saatava hyöty ratkaisevat päätöksenteon.

Toisaalta Suikkanen ihmettelee myös koko Meri-Lapin kuntajakoselvityksen toteutustapaa. Hänen mukaansa useimmissa muissa kuntaliitoksissa kunnat ovat ensin keskenään selvittäneet perusasiat ja yhteisen tahtotilan. Tämän jälkeen kuntaliitosselvitys on tehty lähinnä teknisten yksityiskohtien toteuttamisesta.

- Meri-Lapissa asiassa on edetty oikeastaan päin vastoin. Tehty selvitys voidaan näin helposti tyrmätä, koska yhteistä tahtoa asioiden järjestämisestä ei ole rakennettu etukäteen, Suikkanen arvioi.

Kuntien lähtökohdissa eroa kuin yöllä ja päivällä

Suikkasen mukaan selvitykseen osallistuneista kunnista esimerkiksi Kemi ja Simo kokevat olevansa täysin erilaisissa tilanteissa. Kemissä liittyminen on lähes pakko.

- Kemin velkatilanne on sellainen, että se haluaa ehdottomasti yhteen muiden kuntien kanssa. Kärjistäen voisi sanoa, että Kemi haluaa muut mukaan maksamaan velkojaan.

Simossa taas luotetaan ydinvoimalan ratkaisevan kunnan talousongelmat - ainakin lyhyellä tähtäimellä.

- Simolaiset päättäjät odottavat ydinvoimahanketta ja sen tuomaa taloudellista vaikutusta. He eivät halua muita kuntia "osille" suurhankkeeseen, Suikkanen sanoo.