Joensuulaiselle Riitta Kinnuselle ovat tulleet erilaiset perusturvaan liittyvät luukut tutuiksi. Takana on vaikea kesä.

- Tosi rankkaa. Elin lähes koko kesän 300 eurolla kuukaudessa.

Puute rahasta ja sen hakeminen yhteiskunnalta voi aiheuttaa häpeää.

- Minä haluaisin vain hävitä jonnekin, missä ei olisi yhtään ihmistä. En haluaisi nähdä ketään: haluaisin vain olla yksin, kuvailee Riitta Kinnunen tuntojaan.

Köyhyyden laskentatapa vaihtelee

Köyhyyttä voidaan mitata monilla mittareilla. Euroopan Unionin käyttämistä laskentatavoista riippuen Suomessa on köyhiä 700 000 - 900 000. Itä-Suomessa ja Lapissa ongelma lienee maan keskiarvoa suurempi, sillä työttömyys on korkea, sairaudet tavallista yleisempiä ja väestö ikääntyvää.

Kuinka köyhyyttä sitten voitaisiin vähentää? Kehittämispäällikkö Elina Pajula sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta sanoo, että ensinnäkin perusturvaa pitäisi nostaa, koska se on jäänyt jalkoihin viime vuosina.

- Ihmiset eivät oikeasti tule toimeen vähimmäisetuuksilla. Ihmiset kokevat, että heidän äänensä ei kuulu. Meidän pitäisi miettiä, mitkä ovat ne tavat, joilla ihmisten ääni kuuluu ja että olemme yhteisen asian äärellä. Se on koko yhteiskunnan parhaaksi, toteaa Pajula.

Joensuussa yritetään nostaa köyhien ääntä torstaina 30.9.2010 erityisessä kansalaisfoorumissa. Tavoitteena on pohtia asianosaisten ja asiantuntijoiden kanssa, mitkä keinot vähentäisivät tehokkaimmin köyhyyttä.

"Haukuin sosiaalityöntekijän ja pyysin anteeksi"

Riitta Kinnuselle tyhjä lompakko on nostattanut suuttumusta.

- On ja pahasti. Olen jopa haukkunut monet kerrat oman sosiaalityöntekijäni, mutta anteeksi olen tilannetta pyytänyt. Ymmärrystä tuli, mutta ei rahaa.

Nyt Riitan taloustilanne on jo hieman aiempaa parempi. Ystävät kantoivat yli vaikean kesän.

- Pärjäsin kolmen hyvän ystävän ja vanhimman tyttäreni avulla. He auttoivat minua ruokatilanteessa, kyselivät vointia ja veivät minua paikasta toiseen.