Lahti |

Raha ratkaisee liikunnassakin

Varakkaiden perheiden lapset harrastavat mitä tahtovat, mutta köyhän perheen lapsi jää urheiluseurojen ulkopuolelle. Hanski Kinnusen mielestä yhteiskunnan on tuettava lasten harrastamista, jotta kaikilla on tasa-arvoiset lähtökohdat terveelliseen elämään.

Jalkapalloa ollaan potkaisemassa
Kuva: YLE / Mari Siltanen

Viime viikolla uutisoitiin nuorten elämäntapoja ja liikkumista käsittelevästä Pauli Miettisen lisensiaattitutkimuksesta, jonka mukaan varakkaiden perheiden lapset ovat terveempiä kuin värävaraisten.

Eikä siinä vielä kaikki. Hyvätuloisten perheiden lapsilla on myös muita terveellisemmät elämäntavat. He harrastavat paljon ja mikä tärkeintä, he harrastavat runsaasti ohjattua liikuntaa urheiluseuroissa.

Suomalaislapset ovat liikunnan määrää mitattuna maailman kärkijoukossa vielä 11-vuotiaina, mutta esimerkiksi 15-vuotiaiden liikkumistilastossa olemme rupusakkia.

Mistä se voi johtua? No, syyllinen on vanha tuttu, raha. Tai paremminkin sen puute. Köyhien lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa, koska harrastamisesta aiheutuvat kulut ovat kohtuuttomat.

Esimerkiksi jalkapallossa junioripelaajan kulut ovat huimat. Jäsen- ja kausimaksut, vakuutukset, varusteet, turnaus- ja pelireissut ovat vähintään tonnin luokkaa vuodessa. Siihen päälle vaikka yksi ulkomaanturnaus oheiskuluineen ja ollaan jo toinen tonni köyhempiä. Puhumattakaan siitä, että varsinkin nuorten pelaajien vanhemmat kulkevat usein matkoilla mukana. Rahaa palaa.

Jos haluaa tehdä jotain ryhmässä muiden kanssa, se edellyttää liittymistä seuraan – tai sitten saa harrastaa yksin.

Ja joissakin lajeissa kuten jääkiekossa harrastuksesta aiheutunut lovi lompakossa on jalkapallokulujakin suurempi.

Voihan liikunta harrastaa ilman organisoitua, maksullista toimintaakin. "Ylös, ulos ja lenkille", patisti joskus Niilo Tarvajärvikin.

Ennen oli ennen. Silloin mentiin vain ulos ja aina oli kavereita, joiden kanssa kehiteltiin tekemistä, mutta ajat ovat muuttuneet. Jos haluaa tehdä jotain ryhmässä muiden kanssa, se edellyttää liittymistä johonkin seuraan – tai sitten saa harrastaa yksin.

Pauli Miettisen mukaan Suomessa on 300 000 lasta ja nuorta, jotka haluaisivat harrastaa liikuntaa urheiluseuroissa, mutta heillä ei ole siihen varaa.

Tutkija haluaakin ravistella nykyistä systeemiä, jossa lapset ja nuoret joutuvat eriarvoiseen asemaan. Hän perää avointa keskustelua ja kysyy, mitä eri lajiliitot ja seurat voisivat tehdä. Mikä on yhteiskunnan vastuu ja voisiko vaikka Veikkaus tukea lasten ja nuorten urheilua nykyistä enemmän.

Ai, mitä sitten? No sitä vaan, että annetaan lasten harrastaa. Maksoi mitä maksoi.

Kommentoi aihetta

(0 kommenttia)

Kirjoita uusi kommentti

Kirjoita kommentti

Käytäthän nimimerkkiä. Emme julkaise nimellä kirjoitettuja viestejä.

Pysythän aiheessa. Vain aiheeseen liittyvät viestit julkaistaan.

Viestisi luetaan toimituksessa ennen sen julkaisemista. Haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden hyvin perusteltuun, laadukkaaseen ja moniääniseen keskusteluun. Tarkemmat pelisäännöt voit lukea tästä linkistä.

Vastaa alla olevaan kysymykseen. Kysymyksen on tarkoitus varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Kiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.

Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.

Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.

Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.

Tuoreimmat aiheesta: Lahti

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä