Raha ratkaisee liikunnassakin
Varakkaiden perheiden lapset harrastavat mitä tahtovat, mutta köyhän perheen lapsi jää urheiluseurojen ulkopuolelle. Hanski Kinnusen mielestä yhteiskunnan on tuettava lasten harrastamista, jotta kaikilla on tasa-arvoiset lähtökohdat terveelliseen elämään.
Viime viikolla uutisoitiin nuorten elämäntapoja ja liikkumista käsittelevästä Pauli Miettisen lisensiaattitutkimuksesta, jonka mukaan varakkaiden perheiden lapset ovat terveempiä kuin värävaraisten.
Eikä siinä vielä kaikki. Hyvätuloisten perheiden lapsilla on myös muita terveellisemmät elämäntavat. He harrastavat paljon ja mikä tärkeintä, he harrastavat runsaasti ohjattua liikuntaa urheiluseuroissa.
Suomalaislapset ovat liikunnan määrää mitattuna maailman kärkijoukossa vielä 11-vuotiaina, mutta esimerkiksi 15-vuotiaiden liikkumistilastossa olemme rupusakkia.
Mistä se voi johtua? No, syyllinen on vanha tuttu, raha. Tai paremminkin sen puute. Köyhien lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa, koska harrastamisesta aiheutuvat kulut ovat kohtuuttomat.
Esimerkiksi jalkapallossa junioripelaajan kulut ovat huimat. Jäsen- ja kausimaksut, vakuutukset, varusteet, turnaus- ja pelireissut ovat vähintään tonnin luokkaa vuodessa. Siihen päälle vaikka yksi ulkomaanturnaus oheiskuluineen ja ollaan jo toinen tonni köyhempiä. Puhumattakaan siitä, että varsinkin nuorten pelaajien vanhemmat kulkevat usein matkoilla mukana. Rahaa palaa.
Jos haluaa tehdä jotain ryhmässä muiden kanssa, se edellyttää liittymistä seuraan – tai sitten saa harrastaa yksin.
Ja joissakin lajeissa kuten jääkiekossa harrastuksesta aiheutunut lovi lompakossa on jalkapallokulujakin suurempi.
Voihan liikunta harrastaa ilman organisoitua, maksullista toimintaakin. "Ylös, ulos ja lenkille", patisti joskus Niilo Tarvajärvikin.
Ennen oli ennen. Silloin mentiin vain ulos ja aina oli kavereita, joiden kanssa kehiteltiin tekemistä, mutta ajat ovat muuttuneet. Jos haluaa tehdä jotain ryhmässä muiden kanssa, se edellyttää liittymistä johonkin seuraan – tai sitten saa harrastaa yksin.
Pauli Miettisen mukaan Suomessa on 300 000 lasta ja nuorta, jotka haluaisivat harrastaa liikuntaa urheiluseuroissa, mutta heillä ei ole siihen varaa.
Tutkija haluaakin ravistella nykyistä systeemiä, jossa lapset ja nuoret joutuvat eriarvoiseen asemaan. Hän perää avointa keskustelua ja kysyy, mitä eri lajiliitot ja seurat voisivat tehdä. Mikä on yhteiskunnan vastuu ja voisiko vaikka Veikkaus tukea lasten ja nuorten urheilua nykyistä enemmän.
Ai, mitä sitten? No sitä vaan, että annetaan lasten harrastaa. Maksoi mitä maksoi.
Tuoreimmat aiheesta: Lahti
Helluntaina heilastellaan ja pojastetaan
Helluntaihin liittyy paljon odotuksia, sillä kevät on kukkeimmillaan ja pyhäpäivänä riittää aikaa. Jos ei heilaa helluntaina, niin myöhemminkin on aikaa, lohduttaa Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistotutkija.
Poliisi: Bussikuskia hakattiin nyrkillä kesken ajon
Päijät-Hämeen poliisi tutkii Lahdessa sattunutta tapausta pahoinpitelynä ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Stadt Bern on Lahden perinnepelakuu
Punaisia pelargonioita istutetaan aina kesäisin Lahden kaupungintalon puistoon. Stadt Bern -lajikkeen punainen väri sointuu kaupungin vaakunan väreihin. Kukka kestää myös hyvin sateita.
Drockila nuorten syrjäytymisestä: Emme voi ummistaa silmiämme
Supersiskot-kampanjan nettitukipalvelulle on riittänyt kysyntää. Jatkossa Supersiskot aikovat tehdä paljon muutakin suomalaisten tyttöjen hyväksi, Drockila uskoo.
Etupenkillä istunut kuoli rajussa törmäyksessä valaisinpylvääseen – kuski puhalsi 2,5 promillea
Kärkölässä Päijät-Hämeessä sattui kuolonkolari lauantain vastaisena yönä.
Lahtelaiskoulussa maisteltiin roskakaloja
Roskakaloille etsitään tilaa ruokapöydästä. Hoitokalastuksen seurauksena syntyy kalasaalista joka päätyy useimmiten rehuksi tai kompostiin. Lahden Kärpäsen koulussa oppilaat pääsivät maistelemaan särkeä ja lahnaa.
Myymäläpäällikkö kavalsi liki 200 kännykkää
Suuren kännykkäkaupan oma myymäläpäällikkö varasti liikkeestä rahaa ja kännyköitä Lahdessa. Selitys oli, että "herran pelossa" muissa liikkeissä on vääristelty hävikkilukemia.
Kolmen ällän ylioppilas soittaa ensimmäisenä mamille
Anniina Ala-Seppälä kirjoitti Lahden Lyseosta tänä keväänä kolme ällää ja muutamat E:t päälle. SM-uimari lähtee elokuussa opiskelemaan Yhdysvaltoihin.
Likaviemärin maineessa ollut Porvoonjoki elpyy
Kalalajien kirjo on kasvanut ja esimerkiksi lohikaloja on aiempaa enemmän. Maatalouden ja yhdyskuntien aiheuttamaa kuormitusta pitäisi silti vähentää.
Luhdalla huono alkuvuosi
Vaatteiden kysyntä Suomessa on vähentynyt huomattavasti. Esimerkiksi L-Fashion Groupilla on ollut vaikea alkuvuosi, eikä voimakkaaseen vaatemyynnin kasvuun tänä vuonna uskota.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty toimitukseen. Julkaisemme kommentteja arkisin klo 07-17 välisenä aikana.
Toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.