Talous |

Rahaliitto tiivistyy: Suomen kanta varovaisen myönteinen

Suuret jäsenmaat, EU-komissio sekä EKP ajavat euroalueelle yhteistä valtiovarainministeriä ja nykyistä koordinoidumpaa talouspolitiikkaa. Suomen kanta syvempään talous- ja rahaliittoon on varovaisen myönteinen, linjaa valtiovarainministeri Alexander Stubb.

Alexander Stubb Lahdessa 20.2.2016
Finance Minister Alexander Stubb in Lahti on February 20. Kuva: Yle

Taannoinen eurokriisi ja pelko Britannian EU-erosta ovat jälleen kiihdyttäneet vaatimuksia euroalueen tiivistämisestä.

Suurten jäsenmaiden Saksan ja Ranskan keskuspankkiirit julkaisivat pari viikkoa sitten yhteisen lausuman, jossa he vaativat keskitetympää ohjausta euromaiden talouspolitiikkaan - sekä euroalueelle omaa valtiovarainministeriä.

Vaatimus on vanha tuttu, sillä jo viime juhannuksena EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin johdolla valmisteltu euroalueen tulevaisuusraportti linjasi aikataulun rahaliiton syventämiselle. Raportin mukaan yhteinen euromaiden valtiovarainministeriö tulisi luoda vuoteen 2025 mennessä, siis kymmenen vuoden kuluessa.

Kehitys kulkee todennäköisesti raportin luonnostelemaa aikataulua nopeammin.

Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis sanoi jo viime lokakuussa, että komissio on valmis etenemään nopeasti emun syventämisen ensimmäiseen vaiheeseen liittyvien lakiesitysten kanssa.

Yhteinen valtiovarainministeriö kuuluu rahaliiton syventämisen toisen vaiheen esityksiin, ja vaatii arvioiden mukaan todennäköisesti muutoksia perussopimuksiin.

Stubb: ei yhteistä rahaministeriä juuri nyt

Suomen hallitukselle talous- ja rahaliiton tiivistäminen on hankala asia. Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) tunnetaan euromyönteisenä, mutta yhteistä euroalueen valtiovarainministeriä hänkin varoo – ainakin vielä. 

– Mielestäni se on liian ennenaikaista. En näe valtiovarainministerille tarvetta juuri nyt, Stubb linjaa.

Stubb muistuttaa, että puhe yhteisestä euromaiden valtiovarainministeristä on samantyyppistä kuin aiemmin käyty keskustelu EU:n korkeasta edustajasta, josta ensin Catherine Ashtonin ja nyt Federica Mogherinin kautta on tullut EU:n ulkoministeri.

Suomen kanta on varovaisen myönteinen, askel askeleelta edetään

– Alexander Stubb

– Meillä on euroryhmän puheenjohtaja ja komissiossa oikeastaan kaksi komissaaria, jotka käsittelevät eurokysymyksiä, eli tällä mallilla voidaan tässä vaiheessa mennä.

Suomen kanta euroalueen tiivistymiseen on Stubbin mukaan ”varovaisen myönteinen”.

– Suomen kanta on varovaisen myönteinen, askel askeleelta erittäin käytännönläheisesti edetään, ei oteta mitään suurta loikkaa kohti yhteistä talouspolitiikkaa.

Suomi seisoo sivussa, ei enää ytimessä

Sipilän hallitus ei halua vielä naulata kantojaan tiiviimpään rahaliittoon, koska hallituspuolueet ovat Eurooppa-politiikassa jakautuneita. Lopullisilla kannoilla ei myöskään ole vielä kiire.

Rahaliiton syventämisen ensimmäisen vaiheen ehdotusten on kuitenkin määrä tulla voimaan jo 2017 kesäkuuhun mennessä. Ensimmäisen vaiheen ehdotuksista Suomelle hankalin on pankkiunionin yhteinen talletussuoja.

Emun tiivistämisen osalta Suomea luonnehditaan eräänlaiseksi sivustakatsojaksi, vaikka valtiovarainministeri Alexander Stubb vakuuttaakin omaa aktiivisuuttaan euroryhmässä.

– Olen kyllä henkilökohtaisesti pyrkinyt olemaan mahdollisimman aktiivinen euroryhmän kehittämisessä ja puhunut myös avoimesti siitä, mitä toimenpiteitä kannattaa juuri nyt vielä eteenpäin.

Stubbin mukaan hallitusohjelma mahdollistaa käytännönläheisen ja pragmaattisen linjan euroalueella. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi kannattaa vakaata euroaluetta.

– Euroopan integraatio etenee yleensä askel askeleelta ja sen me olemme myös nähneet tässä euron tiivistämisessä. Nyt sitten mietitään, miten talouspolitiikkaa voidaan paremmin koordinoida, Stubb muistuttaa.

Stubb luettelee, miten viime vuosien aikana on rakennettu pankkiunioni, josta käytännössä kaksi kolmasosaa on valmiina ja nyt rakennetaan parhaillaan pääomamarkkinaunionia.

– Itse asiassa euroalue on viimeisen kuuden vuoden aikana tiivistynyt enemmän kuin kaikkien vuosien aikana yhteensä, hän tiivistää.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä