Turkulaisella väestötiheydellä lähiöiden pienuudella ja veronmaksajien määrällä arvioituna yksinkertaisesti pilkku on tuossa haaveessa valitettavasti väärässä paikassa. Jos se maksaisi kymmenesosan esitetystä, siinä olisi jotain järkeä. Mielikuvistusta käyttämällä nykykalustostakin saadaan enemmän irti. Persaukinen Turku ei kymmenessäkään vuodessa saa talouttaan sellaiseen kuntoon, että sillä olisi varaa moiseen tuhlailuun.

Tämä näin turkulaisittain arvioituna.

Taas Turun tautia liikkeellä. Jos 300 miljoonan jakaa 30:llä, eli tämä on kansainvälisen laskutavan mukaan raideliikenneinvestointien kuoletusaika., jää 10 miljoonaa per vuosi ja tässä ei ole vielä korkokuluja, käyttömenoja ym mukana. Ihan vaan lonkalta heitettynä vastaavan liikenteen tuottaminen busseilla voisi maksaa pari miljoonaa per vuosi. Että siitä vaan jos on varaa panna seteleitä silppuriin.

Selvitys löytyy www.turku.fi/bussit -> joukkoliikennelinkit oikeasta laideasta.

Kuten selvityksestä ilmenee, pikaraitiotien käyttökulut ova 8,4 miljoonaa euroa vuodesta, joka sisältää vaunuinvestoinnin (43-48 M€)korot ja kuoletuksen (2,8 miljoonaa euroa/v) sekä varikon (20 M€) koron ja kuoletuksen (1 miljoona euroa / v). Käyttökulut on laskettu pääosin Saksan kokemusten mukaan, joten ne saattavat sisältää Saksan korkeampaa palkkatasoa.

Kuten selvityksestä ilmenee, liikennöintikustannukset ovat raitiotievaihtoehdossa yhteensä 45,2 M€/v (raitiotie 8,4 M€/v, runkobussit 14 M€, maaseudun runkobussit 7,2 M€, Turun sisäiset täydentävät 12 M€ ja seudun täydentävät 3,6 M€). Runkobussivaihtoehdossa kokonaisliikennöintimenot ovat 43,7 M€ vuodessa, josta runkobussit 22 M€, täydentävä linjaston 11,0 M€/v, maaseudun runkobussit 7,1 M€ ja seudun täydentävät linjat 3,6 M€).

Kuten näkyy, raitiotien liikennöinti maksaa 8,4 M€/v ja vastaavan runkobussilinjaston liikennöinti maksaa 8,0 M€/v. Raitiotien liikennöinti sisältää vaunu- ja varikkoinvestoinnit.

Ratainvestointi on 214-228 miljoonaa euroa, ei 300 miljoonaa euroa. Ratainvestoinnin kustannusarvio perustuu Helsingin ja Saksan toteutettuihin hankkeisiin.

Ilmastomuutoksen takia pitää yksityisautoilua kuitenkin rajoittaa, niin tässä mielessä tulee raideliikenne olemaan tarpeellista. Käyttökelpoista olisi

myöskin sama raideväli Vr:n raitteen kanssa, niin olisi sitten mahdollista

jatkaa kevyellä raidekalustolla kaupungille ja päinvastoin. Tällainen liikenteen sujuvuus ei tietenkään ole toteutettavissa syystä, että sanotaan niin, ettei se

ole mahdollista.

Opiskelin Turussa 1969-70

Turun raitsikat oli mukavia ja niistä jäi monta kivaa muistoa kolisteltaessa torilta kohti Yliopiston mäkeä.

Hyvä, että ne palaavat kaupunkikuvaan.

Kaupunki ilman ratikkaa on kuin mikä tahansa tuppukylä.

Raitiovaunut on Turkulaista identiteettiä ja mukava tapa matkustaa. Linja-autoja voisi ajaa biokaasulla, kuten Tukholmassa. Tukholman vesilaitos tuottaa valtavasti biokaasua ja jätemyllyjä asennellaan kotitalouksiin kasvattamaan kapasiteettia ja poistamaan biojätteen turhaa siirtelyä. WIN WIN

Pikaraitiotietä ja bussia ei voida verrata toisiinsa. Runkolinjabussi on lähinnä pikaraitiotien ideaa, mutta Pikaraitiovaunun ylivertainen kyky pysähtyä ja kiihdyttää, sekä nopeus jolla se täyttyy ja tyhjentyy ihmisistä tekee siitä bussiin nähden täysin ylivertaisen välineen.

Pikaraitiotie on mukava väline käyttää. Siihen on yhtä helppoa astua sisälle kuin metroon. Se on myös äärimmäisen ihmisystävällinen, sillä matalalattiaratikassa ei ole porrasaskelmia, eikä rengastilojen väliin väkisin mitoitettuja istuimia kuten bussissa. Pikaraitiovaunun meluttomuus on ilo sekä kadulla tallaajan, että matkustajan korville.

Pikaraitiotie ei ole bussi, eikä sen funktio olekaan kattaa koko kaupunkia. Pikaraitiotie ei myöskään ole pelkkä peruspalvelu, vaan kaupunkirakenteellinen työkalu, jolla tyydytetään liikkumisen tarvetta siellä missä siihen on suurin tarve. Pikaraitioteiden ja runkolinjojen kuuluu olla joustamattomia, jotta maankäyttö järkevöityy ja keskittyy sen varsille niin, että asuminen, työpaikat ja palvelut kohtaavat toisensa.

Parasta pikaratikassa on se, että se ei jää kiinni autoruuhkiin.

Jo kello 16:15 tulleessa kommentissa todetaan, että bussit ovat edullisempia käytöltään, niin miksi pitää vielä sijoittaa 228 miljoonaa vain että Turulla olisi ison kaupunin ilme. Jo runkobussihaaveiluakin ihmettelen, pääseehän esimerkiksi Varissuolta olemassaolevillakin yhteyksillä kohtuullisen hyvin keskustaan. Muuttuisiko lopputulos, jos linja ristittäisiin runkolinjaksi. Tämä pikaraitiotie on minuutin nopeampi tai kaksi hitaampi, jos sitä ajetaan suunnilleen nykyistä bussireittiä ja yhtä monella pysäkillä. Jos muuten mainitun 228 miljoonaa jakaa liki 300000 :lla eli uuden telibussin hinnalla , saa tulokseksi yli 760 bussia, Eli jos vain ollaan reilusti köyhiä, eikä pröystäillä ihan utopistisilla ratkaisuilla.

Ensimmäinen järkevä päätös pitkään aikaan! Kultturiteko! Hyvä hyvä!

PS. Onneksi kaikkea ei lasketa rahassa.

Hieno konsulttiselvitys, mutta ensi vuonna 1,5 miljardin euron toimintamenot ja tarve lisälainalle noin 80 milj euroa niin ei tällä konseptilla kannata rahaa hassata raitioteihin. Kehittäkää Turusta pyöräily- ja jalankulkuystävällinen kaupunki ja maakaasubussit käyttöön.