Viranomaisilla on enemmän perusteita evätä hakijalta viisumi kuin oleskelulupa.

- Jossain tilanteissa oleskeluluvan saa automaattisesti, vaikka viisumia ei myönnetä, sanoo rajavartiolaitoksen majuri Ilkka Herranen.

- Viisumissa on enemmän harkinnan varaa kuin oleskeluluvassa. Jos oleskeluvan hakijalla esimerkiksi on opiskelupaikka, oleskeluvan epäämiseen ei oikein ole perusteita, Herranen sanoo.

Kouvolaan on haettu 120 oleskelulupaa Kiina-keskukseen ja hyvinvointikeskukseen liittyen. Rajavartiolaitos tavoitti ratsiassaan Kiina-keskuksesta noin 30 henkilöä ja hyvinvointikeskuksesta muutaman.

Yhdyshenkilö: Kiina-keskukseen tuli outoja hakijoita

Mauri Kemppi toimii Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilönä Pekingissä. Yksi hänen päätehtävistään on avustaa Suomen Kaukoidän lähetystöjen viisumiyksiköitä, ja yhdessä virkailijoiden kanssa etsiä hakemuksista mahdollisia omituisuuksia.

Kouvolan Nordic China Centerin suhteen Kemppi on ihmetellyt, miksi hyvin nuoret sekä ammatti- ja kielitaidottomat ihmiset ovat pyrkineet Kiina-keskuksen johtotehtäviin. Kempin mukaan oleskelulupien väärinkäyttö paljastui viime syyskuussa ja esitutkinta päätettiin aloittaa keväällä 2009.

Kemppi ei ottanut Kouvolan kaupunkiin yhteyttä väärinkäytösepäilyihin liittyen. Viranomaiset olivat kuitenkin aiemmin varoittaneet kaupunkia, että kiinalaisten kanssa toimimisesta saattaa seurata ikäviä yllätyksiä. Laiton maahanmutto on Kiinassa iso bisnes. Koko suku saattaa Kiinassa kerätä rahaa, että yksi suvun jäsenistä pääsisi maasta. Pimeästä pääsystä Suomeen pitää maksaa Kiinassa 8000 - 10 000 euroa, Britanniaan päästäkseen pitää pulittaa tuplahinta.

Sotkun ydin lainsäädännössä ja oleskelulupakäytännössä

Mauri Kempin mukaan laittoman maahantulon järjestämisessä on oleellista suomalainen lainsäädäntö sekä oleskelulupakäytäntö. Oleskelulupa on tarkoitettu pidempiaikaista viipymistä varten, viisumi on tarkoitettu lyhyisiin vierailuihin.

- On nurinkurista, että henkilö voi saada oleskeluluvan helpommin kuin viisumin, Kemppi toteaa.

Nykyisin käytäntö on se, että työnantaja ilmoittaa tarpeensa, maahanmuuttovirasto myöntää luvan ja henkilö vain ilmestyy Suomeen. Pahimmassa tapauksessa suomalainen virkamies tapaa henkilön kasvotusten vasta siinä vaiheessa, kun oleskelulupa on jo myönnetty. Siinä vaiheessa on hyvin vaikeaa varmistua henkilön ammatti- tai kielitaidosta. Juuri tästä on Kempin mukaan kyse Kouvolan China Centerin ja Leishin hyvinvointikeskuksen epäselvyyksissä.

Kempin mielestä työnantajan tulisi anoa haluamalleen työntekijälle ensimmäistä oleskelulupaa Suomesta käsin. Yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa voitaisiin varmistaa, että paikkakunnalla on tarvetta nimenomaan ulkomaiselle työvoimalle. Tällä tavoin Pekingissä suomalaisviranomaiset voisivat haastatella hakijan ja varmistua hänen ammattitaidostaan ja sopivuudesta tehtävään.

Työvoimaviranomaisten olisi pitänyt herätä Kouvolassa aiemmin

Mauri Kemppi epäilee, että työvoimaviranomaiset eivät ole kunnolla tutustuneet China Centerin toimintaan. Työntekijöille myönnettiin nopeassa tahdissa yli sata lupaa, vaikka tukkukaupan keskus oli muuttumassa halpahalliksi.

- Jos Kouvolan kokoiseen kaupunkiin tulee yli sata kiinalaista, niin pitäisi olla mielenkiintoa käydä katsomassa, millaista toiminta on ja onko töitä. Ja kun hakijat olivat keski-iältään lähes 18-vuotiaita, niin eivät he ihan toimitusjohtajilta vaikuta, Kemppi sanoo.

Kemppi arvioi, että oleskelulupien väärinkäyttö tulee Suomessa jatkumaan. Vika ei ole hänen mielestään maahanmuuttoviranomaisissa, vaan lainsäädännössä. Työntekijöiden lisäksi myös opiskelijoiden kohdalla viranomaisten pitäisi pystyä paremmin arvioimaan, onko henkilöllä edellytyksiä opiskella Suomessa. Laittomista opiskelijoista on jo esimerkkejä pääkaupunkiseudulta.