Kyösti ja Kari Paavilainen, isä ja poika, saivat pitkän työnsä palkitsevaan vaiheeseen kesäkuun 9. päivä. Silloin miesten rakentama lentokone lensi neitsytlentonsa.

Kone seisoo Kajaanin lentokentällä, Kajaanin Ilmailukerhon hallissa. Lentokoneen rakentaminen vaatii pitkäjänteisyyttä, mutta se on ollut myös palkitsevaa.

- Se oli hieno hetki, kun kone nousi omille siivilleen, sanoo Kari Paavilainen.

Sinivalkoinen lentokone on rakennettu pääosin kainuulaisesta männystä. Pintaverhous on koivuvanerista, jonka päällä on pintaan kiinni lakattu kangas.

- Mänty on lujaa puuta. Kainuulainen mänty on tiheäsyinen, ja siitä on Suomessa tehty paljon lentokoneita. Se on todettu kestäväksi ja suhteellisen kevyeksi, kertoo Paavilainen.

PIK-15 Hinu

Paavilaisten lentokone on tyyppiä PIK-15 Hinu. Se on alunperin suunniteltu purjekoneiden hinauskoneeksi.

- Olimme isän kanssa puhuneet monia vuosia, että pitäisi rakentaa jonkinlainen kone. Siinä oli muutamia vaihtoehtoja, mutta kaksi todettiin liian pieneksi. Päädyimme PIK-15 Hinuun. Tämä on suorituskyvyltään samanlainen kuin tyyppihyväksytyt pienkoneet, sanoo Paavilainen.

Perheessä oli kokemusta lentokoneista jo ennestään, siinä saattaakin piillä yksi syy rakentamisideaan.

- Isä on korjaillut pursikoneita ja ollut Jämillä nuorena miehenä. Aika näyttää, käytetäänkö tätä konetta purjekoneiden hinaamiseen, kertoo Kari Paavilainen.

Välillä isän ja pojan rakentamisessa on ollut taukojakin, joten siksi urakassa vierähti 20 vuotta. Konetta on rakennettu monessakin eri autotallissa.

- Siipi on yhtenäinen, 10 metriä pitkä. Se on tehty minun autotallissani, tosin yksi väliseinä piti purkaa pois, mutta siihen se juuri sopi, kuvailee Paavilainen.

Kaikki alkaa rakennusluvasta

Vastavalmistuneen lentokoneen kyljessä lukeva EXPERIMENTAL-teksti paljastaa, että kyseessä on harrasterakenteinen kone.

- Ensimmäiseksi on anottavat rakennuslupa ilmailuviranomaiselta, Trafilta. Rakentajan lisäksi pitää olla rakennustyön valvoja, joka käy katsomassa työn laatua. Esimerkiksi jos rakennetaan peräsin, ja se on päällystystä vaille valmis, niin tarkastaja käy tarkastamassa rakenteen. Jos se on hyvin rakennettu, niin osan saa verhoilla umpeen, selittää Kari Paavilainen.

Koneen valmistuttua se pitää tietysti katsastaa. Katsastuksen saa tehdä Trafin valtuuttama katsastusmies.

- Kun leima on lyöty paperiin, voi hakea väliaikaista lupaa ilmailuun, jotta saa aloittaa koelentotoiminnan. Jos katsastuspaperissa on huomautuksia, niin ne on tehtävä ensin pois. Sitten lähetetään kopio paperista viranomaiselle, joka myöntää luvan koelentotoimintaan.

25 tuntia testaamista

PIK-15 Hinu -tyypin koneelle on määrätty 25 tuntia koelentoja. Niissä mitataan muun muassa nopeuksia ja moottorin nousukykyä.

- Alussa pitää käyttää erityisiä koelentäjiä. Hänellä pitää olla kokemusta kyseisellä konetyypillä lentämisestä. Meillä oli kaveri Jyväskylästä lentämässä ensilentoa. Hän on viime ja toissakesänä lentänyt samanlaisella koneella 25 tunnin ohjelman, kertoo Kari Paavilainen.

Kun koelento-ohjelma on suoritettu, lentokone katsastetaan uudestaan. Vasta sitten saa aloittaa hupilentämisen. Uudelleen samaan urakkaan Kari Paavilainen ei aio enää ryhtyä.

- En ainakaan tällaista konetta rakentamaan, ikä ei enää riitä siihen. En varmasti rakenna enää lentokonetta. Jos tämän saa säilytettyä, niin tämän kunnossapitämisessä on varmasti työtä.