Näkökulmat |

Ranska säästölinjalle sammutetuin lyhdyin

Jos kuuman puuron kierteleminen olisi olympialaji, Ranskan sosialistihallitus olisi ylivoimainen ennakkosuosikki. Presidentti Francois Hollande ja pääministeri Jean-Marc Ayrault muodostaisivat loppuottelussa maan ykkösnyrkin. Miehet saattavat näet puhua maan vaikeasta taloustilanteesta tuntikausia ja päivästä toiseen, mutta yksi sana ei suusta tule, ei sitten millään. Säästöt.

Francois Hollande tapaamassa CFDT-ammattiyhdistysliikkeen johtajaa Francois Cherequeta Hollanden kampanjan päämajassa.
Francois Hollande (vas.) tapasi CFDT-ammattiyhdistysliikkeen johtajan Francois Cherequen (oik.) Hollanden kampanjan päämajassa Pariisissa tammikuussa 2012. Kuva: Gonzalo Fuentes / EPA

Säästöistä ja julkisten menojen leikkauksista puhuminen on Ranskan poliittisessa kulttuurissa sama kuin itseään jalkaan ampuminen. Ei ihme, sillä maassa ei ole ollut ylijäämäistä budjettia sitten vuoden 1974. Sen sijaan säästölinjalle löydetään toinen toistaan luovempia kiertoilmauksia.

- Taloustilanteen korjaaminen oikeudenmukaisuuden hengessä, oli pääministeri Ayraultin paras muotoilu hänen esitellessään talouslinjauksiaan parlamentille tiistaina.

Unelmia ja uhkarohkeita lupauksia

Sosialistihallitus on kiipelissä, koska Francois Hollande nousi keväällä valtaan maalaamalla liian ruusuisia kuvia tulevaisuudesta ja talouskasvusta.Vaalitenteissä Hollandelta yritettiin turhaan kiskoa vastausta kysymykseen, mistä nipistetään, jos sosialistien talouskasvulupaukset eivät toteudukaan.

Hollande toisteli kirkasotsaisena, että tottakai toteutuvat, koska talouskasvu tulee olemaan mitä lupaamme. Säästötoimiin ei tarvitse ryhtyä. Ranskan valtiontalouden tarkastusviraston alkuviikolla julkistama raportti puhalsi harhakuvitelmien pilvet kuitenkin riekaleiksi.

Yltääkseen ensi vuonna kolmen prosentin alijäämälukemiin on hallituksen täytettävä 43 miljardin euron budjettiaukko. Koska pääminsteri Ayrault taipui viimein myöntämään tiistaina, että talouskasvu jää lähes nollaan tänä vuonna, rahareiän täyttämiseksi täytyy nostaa veroja ja nipistää kuluista. Säästöjä ja niukkuutta.

- Pieni- ja keskituloiset säästyvät, Ayrault kuitenkin lupasi yhä.

Analyytikot pitävät lupauksen pitämistä hyvin epätodennäköisenä.

- Presidentti Hollanden pitää olla poliittinen Houdini selvitäkseen tästä, ironisoi Nicholas Spiro Spiro Spvereign Strategy -analyysiyrityksestä uutistoimisto Reutersin haastattelussa.

Sarkozyn verohelpotukset perutaan

Hollanden vaalikampanjaa siivitti rikkaiden, hyvätuloisten ja suuryritysten vastainen ideologia. Näistä ryhmistä Hollande ja Ayrault yrittäävät ainakin ensin puristaa ja kovaa.

Kaikki entisen oikeistopresidentin Nicolas Sarkozyn keskeiset verouudistukset perutaan. Omaisuusveron helpotukset ja suurten perintöjen veronkevennykset perutaan.

Sarkozyn luoma enimmäisverokatto puretaan. Arvonlisäveron korotuksesta annettu Sarkozyn asetus perutaan. Sen sijaan nostetaan yritysten sosiaalimaksuja entisestään, pannaan öljy-yhtiöiden voitot ja eräät pääomatulot rankemmin verolle.

Tarkoitus on myös luoda uusi, 45 prosentin tuloveroaste suurituloisille. Yli miljoona euroa ylittävälle osalle lätkäistään puolestaan 75 prosentin raippavero.

Mutta jos ja kun käy ilmi, ettei tämä vielä riitä, sormi menee suuhun. Katseet siirtyvät säästöihin ja koko väestön veronkorotuksiin.

Suuttuvatko virkamiehet ja ammattiliitot?

Mistä nipistetään? Vuosikymmenien saatossa pöhöttyneestä viisimiljoonaisesta virkamieskunnasta? Hankalaa. Vahvoja vasemmistolaisvirtauksia edustava virkamieskunta on Hollanden ja Ayrault'n vallan tukevimpia selkänojia.

Hollande vannoi vaalikampanjassaan, ettei hän tule vähentämään virkamiesten määrää. Sarkozy kun oli korvannut vain joka toisen eläkkeelle jääneen virkamiehen, eikä siitä virkamieskunnassa pidetty.

Valtiontalouden tarkastuslaitos kertoo kuitenkin raportissaan karua kieltään. Joko virkamiesten palkat jäädytetään tai sitten henkilöstön määrää on karsittava. Siinä on Hollandelle kova pähkinä purtavaksi.

Seuraava pähkinä odottaa vasemmiston hallitsemien ammattiliittojen suunnalla. On todennäköistä, että veronkorotukset joudutaan lopulta ulottamaan koko väestöön.

Jäsentensä ostovoimaa varjelevat liitot hiovat jo miekkojaan.Lisäksi, jos työttömyys pahenee, hallituksen on pakko alkaa purkaa jäykkiä työmarkkinarakenteita. Irtisanomista olisi helpotettava, samoin kuin pitäisi madaltaa yritysten kynnystä palkata uusia työntekijöitä.

Joustavuuden lisääminen on kuitenkin täysin päivastainen suunta kuin mihin hallitus on toistaiseksi sitoutunut.

Moraalikilpailun voitto valmistaa maaperää

Taisteluun ovat kuitenkin valmistautuneet myös Hollande ja Ayrault. Moraalikilpailussa he voivat panna ison sulan hattuunsa.

Rikkaiden verotuksen tiukentaminen kriisiaikana saa kansalta laajan suosion. Lisäksi päätös alentaa ministereiden omia palkkoja jopa 30 prosenttia näyttää ulospäin hyvältä. Monet uskovat, että näin on valmisteltu maaperää historiallisen rankan säästökuurin, niukkuuden ja veronkorotusten syöttämiseksi lopulta kansan syville riveille ja sosialistien omalle äänestäjäkunnalle.

- Peräänkuulutan yleistä liikekannallepanoa taloustilanteen parantamiseksi, Ayrault sanoi ehkä vihjaten mitä tuleman pitää.

Mutta sitä s-alkuista sanaa vaan ei vieläkään uskalleta sanoa. Hollande ja Ayrault saattavatkin joutua jatkamaan verbaalista sumutuskampanjaansa vielä jonkin aikaa ja yrittää ajaa maan niukkuuteen sammutetuin lyhdyin, kaappiin sulkeutuneina.

Mutta kun he viimein tulevat kaapista ulos, helvetti voi päästä irti kaduilla ja gallupeissa. Tai voihan olla, että suurin osa kansasta on ymmärtänyt todellisuuden jo kauan sitten. Kansa ei vain halua kuulla poliitikkojen puhuvan rumia.

Tuoreimmat aiheesta: Näkökulmat

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä