Rapuruton leviämisen estämiseksi rapumerrat tulee desinfioida aina vesistöä vaihdettaessa. Desinfioimiseksi riittää muutama tunti saunassa. Merta tulee kuivattaa täysin kuivaksi 80 asteessa, joka on tarpeeksi korkea lämpötila tappamaan ruttoitiön, tietää Hämeen Pro Agrian kalatalousneuvoja Petri Mäkinen.

- Jos ravustaa aina samassa järvessä, voi pistää pyydykset syksyllä varastoon ja seuraavana vuonna hakea sieltä ja jatkaa ravustusta. Silloin ei desinfiointia tarvitse tehdä.

Hämeessä lähes jokaisessa järven ravuissa on rutto. Desinfiointia ei silti tule unohtaa, sillä ruttokantoja on erilaisia ja jos niitä sekoitetaan, syntyy uusia kantoja. Ravustuskieltoja ei Hämeessä ole. Alueelta löytyy kuitenkin järviä, joissa ravustus aloitetaan esimerkiksi vasta elokuun alussa ja ravustetaan syyskuun puoliväliin.

-  Kyllä meillä aika hyvin saa ravustaa joka puolella. Nämä rutot josta puhuin ovat pitkälti reittivesissä kuten Hauhonreitillä ja Vanajanreitillä. Toki on myös pienempiä järviä, joissa rutto on. Mutta on täällä vielä sellaisia pieniä yksittäisiä vesistöjä, joihin rutto ei ole vielä levinnyt. Sen takia on tärkeää, että merrat desinfioidaan, Mäkinen kertoo.