- Kyse on ihmisten välisen tosiasiallisen tasa-arvon toteuttamisesta. Pyritään parantamaan syrjinnän takia heikommassa asemassa olevien ihmisten asemaa ja tuomaan heidät samalle viivalle meidän kanssa, valtiosääntöopin professori Tuomas Ojanen määrittelee positiivisen erityiskohtelun.

Perussuomalaisten rasismikannanoton myötä keskusteluun noussut erityiskohtelu on Ojasen mukaan kirjattu sekä Suomen perustuslakiin että kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

- Sille asetetaan hyvin tiukat reunaehdot, ja lisäksi se on tilapäistä. Kun esimerkiksi naisten asema on parantunut työelämässä, niin siitä (erityiskohtelusta) pitää luopua, Ojanen huomauttaa.

Persujen kannanotossa rasistinen perusvire

Ojanen teroittaa, että oikea lakitermi on positiivinen erityiskohtelu eikä "syrjintä", niinkuin perussuomalaiset asian ilmaisevat.

- Se ei ole aivan sattumaa, että käytetään termiä, joka on lainsäädännölle vieras. Sillä pyritään viestimään tietynlaisia mielikuvia, Ojanen tulkitsee.

Hän myös pohtii, miksi perussuomalaiset tuomitsevat kannaotossaan suosimisen vain etnisen alkuperän, uskonnon, kielen ja kulttuurin perusteella.

- Miksi juuri nämä nostetaan tikunnokkaan, eikä yleisesti tuomita suosintaa esimerkiksi sukupuolen tai iän perusteella? Minusta siinä on vähän rasistista perusvirettä nähtävissä, Ojanen sanoo.

Ojanen epäilee, että moni lausunnon allekirjoittanut perussuomalainen on rustannut puumerkkinsä ymmärtämättä tekstin todellista, kirjoittajan eli Jussi Halla-Ahon tarkoittamaa sisältöä.

- Mutta se, kenen kynästä lausunto on lähtenyt, sen kynää on kuljettanut ihan tietoinen ajatus, hän uskoo.

"Tietämättömyyden ja asenteellisuuden yhdistelmä"

Kokoomusnuoret ilmaisivat Wille Rydmanin johdolla tukensa positiivisen erityiskohtelun kitkemiseen vain neljä päivää perussuomalaisten julkitulon jälkeen.

- He julkaisivat kannanottonsa kaiken sen kriittisen keskustelunkin jälkeen, jota perussuomalaisten kannanotto oli saanut aikaan, Ojanen ihmettelee.

Hänen mielestään molempien puolueiden julkilausumien taustalla on yhdistelmä tietämättömyyttä ja asenteellisuutta.

- Asenteellisuus on omiaan estämään, että otettaisiin asioista selvää. Ja kun ei tiedetä, se taas on omiaa lisäämään asenteellisuutta.

Tuomas Ojasen mukaan on suuri väärinkäsitys, että positiivinen erityiskohtelu olisi suomalaisessa yhteiskunnassa yleistä.

- Saa kissan ja koiran kanssa hakea esimerkkejä etniseen taustaan perustuvasta positiivisesta erityiskohtelusta. Erityiskohtelu on näkynyt enemmän sukupuolten välisen tasa-arvon tavoittelussa.