Kolmantena rokotetaan riskiryhmään kuuluvat yli puolivuotiaista 64 vuoden ikäisiin eli henkilöt, joilla on jokin riskiä lisäävä perussairaus.

Neljäntenä vuorossa olisivat terveet yli kuusi kuukautta ja alle kolme vuotta vanhat lapset. Viidentenä rokotetaan terveet 3 - 24-vuotiaat sekä kuudentena riskiryhmään kuuluvat 65 vuotta täyttäneet.

Pandemiatilannetta arvioidaan uudelleen ennen koko väestön rokottamista. Suomessa ei ole vielä H1N1-epidemiaa. Peruspalveluministeri Paula Risikko toteaa, että koko väestö on mahdollista rokottaa syksyn ja talven aikana.

Lopullisesti rokotusjärjestyksestä päätetään 24. syyskuuta. Arvio on, että ensimmäiset rokotteet saapuvat Suomeen lokakuussa. Kunnat järjestävät rokotukset pääsääntöisesti terveyskeskuksissa.

Rokotusjärjestyksestä päätetään, koska rokotetta saadaan Suomeen pienissä erissä ja rokotukset vievät useita kuukausia. Ensimmäisten kahden viikon rokotteilla kyettäneen rokottamaan terveydenhuollon henkilöstöä sekä raskaana olevat.

Rokotusjärjestyksestä päätetään lääketieteellisin perustein. Infektio- ja päivystyspotilaita hoitavat altistuvat työssään virukselle moninkertaisesti muita enemmän, ja terveydenhuollon ammattilaisten rokottaminen suojaa myös niitä potilaita, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Raskaana olevilla on puolestaan muita samanikäisiä suurempi riski vakavan taudinkuvan kehittymiseen. Yli 65-vuotiailla sairastumisriski taas on pienempi kuin muilla.

Rokotettavat ryhmät pieniä

Kunnat järjestävät rokotukset, terveyskeskusten työtaakka toisin sanoen kasvaa. Todennäköisesti rokotuksiin ei kutsuta ihmisiä henkilökohtaisesti, vaan kuntalaisten tulee seurata terveyskeskusten tiedotusta paikallislehdistä ja internetistä.

Siilinjärven terveyskeskuksen ylilääkäri Martti Pärnänen arvioi, että terveyskeskukset selviävät urakasta ilman pahoja ruuhkia, sillä rokotettavat ryhmät eivät ole kovin suuria.

- Voimme kutsua yhtenä päivänä terveydenhuollon henkilöstön, yhtenä päivänä raskaana olevat ja yhtenä päivänä riskiryhmiin kuuluvat lapset.

Pärnäsen mukaan tilanne voi kuitenkin vaikeutua, jos koko kansa päätetään rokottaa mutta rokotetta saadaan maahan vain pienissä erissä.

Rokotusten laajentamisesta koko väestöön päätetään vuodenvaihteen tienoilla, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Terhi Kilpi.

- Päätös pitää tehdä siinä vaiheessa, kun ensimmäiset ryhmät on rokotettu ja nähdään miltä epidemia näyttää.