Ulkomaat

Säteilevä mies

Tšernobylin ydinvoimala neljännen reaktorin räjähdyksen ja tulipalon jälkeen 26.4.1986.
Tšernobylin ydinvoimala neljännen reaktorin räjähdyksen ja tulipalon jälkeen vuonna 1986. Kuva: AP

Suomessa mitataan yhä kymmeniä ihmisiä Tšernobylin ydinonnettomuuden takia. Yksi ihmismittauksiin osallistuvista on padasjokelainen Rauno Hännikäinen. Tämä on Raunon tarina melkein 30 vuotta kestäneistä mittauksista.

Rauno Hännikäinen on valittu. Hän ajaa omalla autollaan säteilymittauksiin Padasjoelta Helsinkiin. Mielen valtaa uteliaisuus. Miten mittaus tehdään ja mitä Helsingissä oikein tapahtuu? On elokuu vuonna 1987.

Ihmisissä on aina luonnon radioaktiivisia aineita. Ne kulkeutuvat kehoon ruuan, juomaveden ja hengitysilman mukana.

Mutta miten padasjokelainen maanviljelijä on altistunut ydinvoimalasta peräisin olevan cesiumin säteilylle?

Kaikki liittyy huhtikuuhun vuonna 1986. Rauno ei muista tuosta keväästä juuri mitään. Rakkaus huumasi miehen ja hän eli niin kuin kihlajaisia haikaileva mies elää. Mutta runsaan tuhannen kilometrin päässä Padasjoelta tapahtui ydinvoimalaonnettomuus, jonka jäljet näkyvät Raunon kehossa.

26.4.1986 Tšernobylin ydinvoimalassa, silloisessa Ukrainan neuvostotasavallassa oli sovittu tehtäväksi määräaikaishuollon yhteydessä koe. Se epäonnistui, ja ydinvoimalassa tapahtunut vetyräjähdys nosti radioaktiivisen hiukkaspilven korkeuksiin.

Valtaosa pilvestä tavoitti maanpinnan voimalan lähellä Ukrainassa sekä rajan takana Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Tuulten mukana radioaktiivinen laskeuma levisi Pohjoismaihin ja Puolan kautta muualle Keski-Eurooppaan.

Olivatko mittarit menneet rikki vai oliko jotain tapahtunut?

Rauno muistaa, että Padasjoen palopäällikkö ihmetteli laitoksen mittareita. Olivatko ne menneet rikki vai oliko jotain tapahtunut? Sitä pohti myös muu Eurooppa, kun Neuvostoliitto vaikeni. Eri puolilla Eurooppaa havaittiin poikkeavia säteilyarvoja, mutta Tšernobylissä mittareista loppui asteikko.

Suomessa Tšernobylin laskeuma kulki Ruotsinpyhtään kohdalta Päijät-Hämeeseen ja Keski-Suomeen. Eniten laskeumaa tuli Ruotsinpyhtään lisäksi Artjärvelle, Asikkalaan, Elimäelle, Juupajoelle, Sysmään, Jäppilään, Kuorevedelle, Lempäälään, Längelmäelle, Nastolaan, Orivedelle, Pieksämäelle, Pirkkalaan, Viialaan, Vilppulaan, Ylöjärvelle, Tampereelle ja Padasjoelle.

Kartta laskeumasta
Tšernobylin laskeuma koetteli Päijät-Hämettä ja paikoin Keski-Suomea. Radioaktiivinen cesium-137 oli laskeuman pääaines. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Säteilyturvakeskus, Stuk valitsi onnettomuuden jälkeen satunnaisotannalla noin 5000 ihmistä eri puolilta Suomea mittauksiin. Viranomaiset halusivat tietoa Tšernobylin vaikutuksista suomalaisiin, koska suorilla ihmismittauksilla pystytään parhaiten selvittämään ihmisten saamat säteilyannokset.

Mittauksiin kutsuttiin 380 ihmistä. Heistä noin puolet saapui paikalle. Miksi niin harva tuli tutkimuksiin? Oliko matka Helsinkiin hankala järjestää vai eivätkö jotkut halunneet kuulla totuutta?

Stuk otaksuu, että kaikki kutsutut eivät tahtoneet osallistua mittauksiin, koska he pelkäsivät mittaustulosta ja sen mahdollisesti herättämää huolta. Myös matkanteko maakunnista Helsinkiin saattoi olla hankalaa ja hidasta, vaikka matkakustannukset maksettiin.

Sehän tuntuu hyvältä, kun saa sanoa, että mulla säteilee

 

Raunolle ensimmäiset mittaustulokset olivat helpotus. Tšernobylin laskeuma näkyi miehen säteilyarvoissa selvästi, mutta Padasjoella oli ihmisiä, joilla oli Raunoa korkeammat arvot.

– Tietenkin, jos tulisi joku juttu ja joku sanoisi, että se johtuu todistettavasti Tšernobylista, niin varmasti suhtautuisin eri lailla, Rauno tuumaa.

Raunossa on viimeisten mittausten mukaan cesium-137:ää ainakin viisinkertainen määrä tavalliseen suomalaiseen verrattuna. Hän on kuitenkin terve.

Säteilystä on tullut perheen sisäinen vitsi. Rauno muistuttaa joskus leikkimielisesti säteilystään, kun vaimon ja tytärten kanssa tulee suukopua. Silloin hän saattaa lohkaista, että miehelläkin leikkaa säteilyn ansiosta.

– Sehän tuntuu hyvältä, kun saa sanoa, että mulla säteilee, Rauno myhäilee.

Rauno Hännikäinen Padasjoella.
Rauno Hännikäinen ei ole pelästynyt tavanomaista korkeampia säteilyarvojaan. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Nykyisin Stukin mittausauto tulee Padasjoelle noin viiden vuoden välein. Rauno istuu tutkittavana 15 minuuttia, Stukin laitteet mittaavat hänen kehoaan ja Rauno saa tuloksen lapulla. Sen jälkeen puhelimet soivat eri puolilla Padasjokea. Alkaa lottorivien vertailu, kuten mittauksiin osallistuvat ihmiset kutsuvat tuloksiaan. Raunon tulos on edelleen Padasjoen keskiarvoa. 

Rauno Hännikäisen mittaustulokset
Rauno Hännikäisen säteilyarvot ovat laskeneet, mutta ne ovat yhä ainakin viisi kertaa tavallista suomalaista korkeammat. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Mutta aina mittaustulokset eivät ole laskeneet. Silloin Rauno miettii, onko kalaa tullut syötyä liikaa.

Cesiumia, Tšernobylin laskeuman pääainesta on yhä Suomen luonnossa ja varsinkin metsien pintakerroksessa. Sitä on paljon sienissä kuten suppilovahveroissa, mustatorvisienissä ja kangastateissa sekä järvikaloissa.

Viljellystä ympäristöstä ja viljelytuotteista Tšernobylin vaikutukset hävisivät nopeasti. Lannoitus ja maanmuokkaus vaikuttivat siihen, että cesium kulkeutui maaperän alempiin kerroksiin. Sen sijaan metsässä kuten marjoissa ja sienissä sekä riistassa cesium säilyy vielä pitkään.

Luonnontuotteiden säteilyarvot -grafiikka
Tšernobylin laskeuma näkyy varsinkin sienissä ja järvikaloissa. Sienten cesium-pitoisuutta voi vähentää huuhtelemalla ja ryöppäämällä. Myös eri kalalajeja kannattaa syödä vaihtelevasti. EU:n mukaan myyntiin menevissä tuotteissa säteilyarvo saa olla enintään 600 Bq/tuorepainokilo. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Raunolla on pakastimessa marjoja ja hirvenlihaa kuten on aina ollut.  Hän ei ole muuttanut ruokailutottumuksiaan Tšernobylin onnettomuuden takia.

Onko hirvenliha hyvää juuri siksi, että siinä on lisämausteita?

Kun Rauno tarjoaa muualla Suomessa asuville ystävilleen hirvenlihaa, niin usein joukolla todetaan, että kyllä tämä on hyvää. Mutta illanistujaisissa vilahtaa myös epäilys huumoriin kätkeytyneenä. Onko hirvenliha hyvää juuri siksi, että siinä on lisämausteita?

Stuk arvioi, että vaikka radioaktiivista cesiumia on yhä luonnossa tavallista enemmän, sillä ei katsota olevan säteilyvaikutuksia eläimiin tai kasveihin.

Päijät-Hämeeseen Tšernobylin laskeumaa tuli muuta Suomea enemmän. Siellä paljon luonnontuotteita kuten marjoja, kalaa ja hirvenlihaa syövien ihmisten säteilyaltistus on suurempi kuin muualla maassa.

Rauno Hännikäinen puuroaterialla.
Rauno Hännikäinen syö usein luonnonmarjoja kuten mustikoita puuron kanssa. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Tämän vuoksi myös Raunon vaimo ja tyttäret ovat päässeet “rinkiin” eli Stukin ihmismittauksiin. Vaimolle ja tyttärille säteilyaltistus tulee ravinnon eli marjojen ja hirvenlihan kautta, mutta määrä on vähäinen ja perhe on terve.

Rauno on osallistunut Stukin mittauksiin melkein 30 vuotta. Viranomaiset haluavat mitata samaa ihmisryhmää useamman kerran, jotta pystytään selvittämään, kuinka nopeasti cesium poistuu ihmisestä. Vielä ei ole päätetty, kuinka kauan mittauksia jatketaan.

Huhtikuussa tulee kuluneeksi 30 vuotta Tšernobylin onnettomuudesta. 30 vuotta on myös cesiumin puoliintumisaika eli Suomessa on jäljellä vielä noin puolet Tšernobylin laskeumasta.

Padasjoella vanhat hirsirakennukset katsovat päijäthämäläistä peltomaisemaa kuten ovat tehneet vuosisatojen ajan. Rauno silmäilee Alatalon tilan säämerkintöjä.

– Vuodesta 1986 tuntuu olevan niin kauan, Rauno huokaa.

Rauno etsii vuosilukua vanhan hirsitalon seinästä.
Aura on pöllyttänyt lunta sukutilan hirsiaitan seiniin. Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle

Kuka jatkossa kirjoittaa, millainen sää tilalla on? Ilme värähtää. Rauno ei halua painostaa tyttäriään, mutta… Jos tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1725 alkaen, siihen on juurtunut sydänjuuriaan myöten.

Merkinnät kertovat, että huhtikuun loppu vuonna 1986 oli poikkeuksellisen lämmin. Parin päivän päästä alkoi sade, joka toi Padasjoelle radioaktiivisen laskeuman Tšernobylistä.

Juttua varten on haastateltu johtaja Tarja K. Ikäheimosta ja laboratorionjohtaja Maarit Muikkua Stukista sekä Jehki Härköstä ympäristöjärjestö Greenpeacesta.

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä