• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

• 

Sadat ihmiset seurasivat Naantalin kesän kohokohtaa aurinkoisena aamuna, ja myös tasavallan presidentti Tarja Halonen todisti Kultaranta VIII -aluksestaan juhlakalun kylvetystä.

Molskahdus tapahtui hetki aamuseitsemän jälkeen perinteisen trumputuksen säestyksellä, Raision VPK:n soittokunnan musisoinnin jälkeen.

Kylmä aamukylpy ei ehkä sikäli säikäyttänyt maaherraa, että liikunnallinen mies harrasti nuorempana uintia vakavissaan.

- Salonseudulla Kiskossa lapsena tuli opittua uimisen jalo taito. Se on kuin pyörällä ajo, että säilyy läpi elämän, totesi tovin laiturilla kuivatellut Unikeko.

- Arvostan kovasti sitä, että tällainen mahdollisuus tarjoutui. Päivän ohjelma on tiukka, mutta elämä maaherrana on viime vuosien aikana ollut tiukasti ohjelmoitua, naurahti Saari YLE Turun Radion haastattelussa.

Kuntarakenteen ja valtionhallinnon myllerrys jatkuu

Naantaliin maaherra Saari liittyy siten, että hän on pitkään ollut Merimaskun kesäasukas. Vuodenvaihteen kuntaliitoksen myötä Rymättylä yhdistyi Naantalin kanssa; Merimaskun ja Velkuan ohella.

Maaherralle kuntaliitos tuntui alun alkaenkin hyvältä. Talousvaikeuksien kanssa kamppaileville pienille saaristokunnille Naantali oli Saaren mielestä oiva liittolainen.

- Uskon että tämä valtuustokausi on vielä ylimenokausi, mutta uskon että seuraavissa kuntavaaleissa koko joukko on hitsaantunut, ja silloin osataan saaristonkin asioita katsoa yhteiseltä pohjalta.

Maaherra Saari toteaa kuntarakenteen remontoinnin olevan välttämätöntä jatkossakin, ja Varsinais-Suomessakin on edessä vielä lukuisia liitoksia. Myös valtionhallinto on lähivuosina monien muutosten edessä, kunhan päättäjät löytävät yhteisen sävelen.

- Hallintoa meillä on kyllä riittävästi, ja selkeytettävää riittää. Kansalaisten tulee voida luottaa hallintoon ja sen oikeudenmukaiseen. Jos muutoksia tehdään muotisyistä, niin se on arveluttavan heikko peruste muutosten tekoon.

Rauno Saari on toiminut vuodesta 2003 lähtien Länsi-Suomen läänin maaherrana. Sitä ennen hän toimi mm. Valtioneuvoston kanslian valtiosihteerinä 1995–2003, Raision kaupungin kaupunginjohtajana 1988–2003, josta tosin suuren osan virkavapaalla, ja Turun ja Porin lääninhallituksessa sosiaali- ja terveysosaston osastopäällikkönä.

Vuonna 1946 Kiskossa syntynyt Saari on ollut myös Liikenneturvan hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2004 ja Valtion asuntorahaston johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 2005.

Naantalin kesän kohokohta

Unikeon kestit avattiin perinteisin menoin pian auringonnousun jälkeen. Kuparivuoren urheilukentältä lähtenyt Unikeon aamuhölkkä keräsi runsaasti osanottajia jo puoli kuuden aikaan aamulla.

Varhaisen aamun ohjelmistoon kuuluu niin Pikku-Myyn vetämää aamujumppaa Kirkkopuistossa kuin aamutansseja laiturillakin.

Yksi aamun kohokohdista on perinteisesti lasten pukukilpailu, joka kokoaa Kirkkopuistoon mitä mielikuvituksellisempia pikkukulkijoita.

Pitkälti lapsiperheille suunnatun tapahtuman päiväohjelma on täynnä musiikkia, tanssia ja muotinäytöksiä, ja myös Naantalin oma Talentti 2009 on haussa.

Päivän musiikillinen pääesiintyjä on pitkän linjan rokkari Muska.

Juhlalla pitkät perinteet

Unikeon juhlinta juontaa Naantalissa kaupungin kylpyläaikoihin, ja sitä on vietetty ainakin 1880-luvulta lähtien. Kylpylävieraiden kasvava määrä 1800-1900 -lukujen taitteessa vaati kylpylää kehittämään hoitojen lisäksi myös muuta huvitusta asiakkailleen.

Tuolloin juhlinta oli nykyistäkin riehakkaampaa; aamu-unisia rangaistiin heittelemällä heitä takiaisilla. Viimeisetkin uneliaat revittiin sängyistään korviaraastavalla metelöinnillä.

Unikeon juhlinta laantui ainakin maailmansotien aikana, ja sitä alettiin elvyttää 1950-luvulla. Tuolloin muotoutui nykyinen kylvetyskäytäntö, joskin ensialkuun juhlakalu pulahti mereen vaivihkaa itsekkeen. Vasta 60-luvulla kylvetyksestä tuli nykyisenlainen seremonia.

Juhlista on muotoutunut Muumimaailman ja Musiikkijuhlien ohella Naantalin tärkeimpiä matkailutuotteita. 80-luvun puolin jälkeen ilonpidon lieveilmiöinä oli rauhattomuutta ja järjestyshäiriöitä, ja tapahtumaa vaadittiin jopa lopetettavaksi. Sen ohjelmaa onkin rukattu rankalla kädellä kaupungin perhematkailukohteen imagoon paremmin sopivaksi.

Muut 2000-luvun Unikeot ovat Kultaranta Golf & Resortin toimitusjohtaja Pekka Jokisuu, Naantalin Kylpylän toimitusjohtaja Ritva Niemi, Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen, Neste Oil Oyj:n toimitusjohtaja Risto Rinne, Naantalin Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Tiina Tunturi, tasavallan presidentin puoliso, tohtori Pentti Arajärvi, matkailuyrittäjä Lilja Ahtiainen sekä kaupunginjohtaja Timo Kvist.

Suomalaiseen almanakkaan Unikeonpäivä tuli vuonna 1652, ja sen juuret ovat ajanlaskumme alussa. Kristillinen tarina kertoo seitsemän hurskautensa vuoksi vainotun efesolaisen miehen peräti kaksi sataa vuotta kestäneestä unesta.