Ravut entistä tärkeämpi tulonlähde ammattikalastajille
Hyväksi ennustettu rapuvuosi on osoittautunut huonommaksi kuin vuosiin. Säkylän Pyhäjärvellä ravut ovat huomattavasti maan keskiarvoa tärkeämpi tulonlähde.
Ravuista on tullut sisävesien ammattikalastajille entistä tärkeämpi saalis. Ravut tuovat kalastajille kolmanneksi eniten tuloja heti kuhan ja muikun jälkeen.
Suomen sisävesillä toimii parisen sataa päätoimista ammattikalastajaa. Kymmenen vuotta sitten heistä ravusti vain kymmenen, kun taas nykyään määrä on yli kolminkertaistunut
- Ravustaminen on helpompaa verrattuna siihen, kun ennen käytiin suvisin muikkuverkoilla, sanoo Säkylän Pyhäjärvellä vuosikymmeniä ammattikalastajana toiminut Markku Lehtinen.
Ravustus pelastaa kalastajan kesän
Miika Tammisen mukaan ravustus sopii hyvin ammattikalastajan sivuelinkeinoksi. Saaliin arvolla mitattuna rapu on sisävesien kolmanneksi tärkein saalis ammattikalastajille. Vuotuisen rapusaaliin arvo on reilut 400 000 euroa. Summa vastaa viittä prosenttia ammattikalastajien kokonaissaaliin arvosta.
Ravustaminen on helpompaa verrattuna siihen, kun ennen käytiin suvisin muikkuverkoilla.
- Kesä olisi huonoa aikaa ilman ravustusta. Pyhäjärvellä ravut ovat huomattavasti maan keskiarvoa tärkeämpi tulonlähde, Tamminen sanoo.
Lehtinen laskee saavansa puolet tuloistaan kaloista ja puolet ravuista.
Odotuksia heikompi rapuvuosi
Pyhäjärvestä alkoi nousta rapuja toden teolla 2000-luvun alussa täplärapujen voimallisen istutuksen ansiosta. Tuolloin Markku Lehtinen perusti Säkylään Raputukun, jonka ansiosta paikalliset kalastajat ovat löytäneet ravuilleen vakaat markkinat.
- Pääsääntöisesti 80 prosenttia ravuista menee Espooseen, Helsinki-Vantaa -alueelle, Lehtinen sanoo.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ennusti heinäkuussa, että tästä kesästä tulisi erinomainen rapuvuosi. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että ennustus on mennyt pieleen.
- Saaliit näyttävät enemmän kuin heikoilta. Ei tule hyvää rapuvuotta. Näin huonoa vuotta ei ole vähään aikaan ollut, Tamminen harmittelee.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Viro sai ensimmäisen suomalaisen kaupunginvaltuutetun
Tarton yliopiston lehtori Juha-Matti Aronen nousi Tarton kaupunginvaltuuston varajäsenestä varsinaiseksi valtuutetuksi ja haluaa jatkaa työssä myös syksyn vaalien jälkeen. Hän sanoo, ettei osaa ajatella elämää ilman Tarttoa.
Tutkiville journalisteille jaettiin palkintoja
Vuoden 2012 Lumilapiot myönnettiin Eduskunta II -näytelmän tekijöille ja Talvivaaraa penkoneelle toimittajalle. Palkintoehdotuksia oli ennätyksellisen paljon.
Viro aikoo vahvistaa armeijaansa - "Suomen liittyminen Natoon olisi turvallisuutta lisäävä tekijä"
Viron puolustusvoimien vuotuinen pääsotaharjoitus Kevätmyrsky huipentuu tällä viikolla.
Suomessa kesäistä, Keski-Euroopassa koleaa
Viikonlopun alla Pohjois-Lapissa on paistateltu auringossa, kun taas Sveitsissä on kärvistelty lumisateessa.
Naivismin tähdet tuikkivat Iittalan kesässä
Galaxin suurin naivistisen taiteen näyttely esittelee Iittalassa 45 alan huipputekijää. 25-vuotisjuhlakatselmus palauttaa myös jykevän Hannu Riikosen Heinäsen pariskunnan muotokuvan lähtöpisteeseen. Aira ja Kalevi Heinänen käynnistivät Iittalan naivistit vuonna 1988. Neljännesvuosisadassa naivismi on voittanut satojentuhansien katsojien sydämet.
Uusi teurastamo käsittelee päivittäin 500 nautaa
Atrian suurinvestointi Kauhajoella kuuluu Euroopan kymmenen suurimman teurastamon joukkoon. Nykytekniikan ansiosta naudanliha pystytään jäljittämään eläinkohtaisesti.
Eteiseen jätettyä ilmakuvataulua ei tarvinnut maksaa
Ilmakuvia kauppaava yrittäjä haki oikeusteitse korvausta verannalle jättämästään kuvataulusta. Yrittäjä oli jättänyt kuvan oheen lapun, jossa luki "soita ja varmista".
Puukotus junassa lähellä Lahden asemaa
Päijät-Hämeen poliisi sai noin klo 14.50 ilmoituksen puukotuksesta Inter-City -juna 68:ssa ennen Lahden asemaa.
Varasto tulipalon kärsineellä Ovakon tehtaalla riittää toistaiseksi
Toimituksia pyritään hoitamaan myös yhtiön Ruotsissa sijaitsevien tehtaiden avulla.
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tiloilla ajolähtö
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tilat menevät uusjakoon. Taustalla on talouden tiukentuminen ja opetusministeriön koulutuspaikkojen leikkaukset.
