Rehn: Kreikan vararikko iskisi pahiten köyhiin
Euroopan talouskomissaari Olli Rehn piti vahvan puheenvuoron Euroopan tukipakettien puolesta Mikkelin Päämaja-symposiumissa. Rehn vastasi myös kriitikoilleen ja sanoi, että Kreikan vararikko iskisi pahiten yhteiskunnan köyhimpiin ihmisiin.
Euroopan talouskomissaari Olli Rehn alusti Mikkelin Päämaja-symposiumin paneelikeskustelua puolustaen velkavaikeuksissa painiskelevien maiden tukemista. Hän peräänkuulutti, että Suomen rooli on osa EU:ta ja velkaantuneiden maiden auttaminen on osa tätä roolia.
Rehn kertasi puheessaan vuonna 2007 alkaneen finanssi- ja pankkikriisin alkusyitä.
- Päälläoleva kriisi on pahin rauhanajan koettelumus Euroopan rauhanajan taloudessa, sitten 1930-luvun suuren laman, Rehn muistutti.
Lainat pieniä suhteessä mahdollisiin menetyksiin
Rehn sanoo, että Yhdysvalloista lähteneen finanssikriisin on arvioitu maksavan Suomelle ja veronmaksajille yli 40 miljardia euroa. Suomen nykyiset lainat ja takaukset ovat Rehnin mielestä erittäin pieniä verrattuna mahdollisiin pysyviin menetyksiin.
- Menetykset ovat suuria, kun verrataan niitä vastuisiin joita Suomi on ottanut Kreikan ja muiden maiden rahoitustukipäätöksissä. Kun lasketaan yhteen kaikki Suomen laina- ja takaussitoomukset (Latvia, Islanti, Kreikka, Irlanti ja Portugali) sekä suoraan että välillisesti mukaanlukien Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja Maailmanpankki, päädytään neljän miljardin euron vastuisiin. Nämä ovat lainoja ja takuita, ei suoraa rahaa. Tämä on alle kolmasosa finanssikriisin yhtenä vuonna Suomelle aiheuttamasta pysyvästä menetyksestä.
Rehn kertasi myös Suomen tämänhetkistä lainatilannetta Kreikalle.
- Suomi on toistaiseksi antanut lainaa noin 800 miljoonaa euroa ja lainasitoomus on 1,5 miljoonan euron luokkaa. Kreikka on maksanut Suomelle korkoina näistä lainoista 16 miljoonaa euroa korkoja.
Kreikan olisi iskenyt Euroopan köyhiin
Rehn myös vastasi puheessaan niille kriitikoille, joiden mukaan Kreikalle myönnettävä lainaraha olisi pois jäsenvaltioiden köyhiltä kansalaisilta.
- On ollut aika vastenmielistä lukea näitä iskulauseita. Tosiasia on nimittäin, että mikäli Kreikan olisi annettu ajautua hallitsemattomaan vararikkoon, se olisi iskenyt kaikkein pahimmin nimenomaan yhteiskunnan vähäosaisiin ja köyhiin ihmisiin koko Euroopan laajuisesti.
- Ainakin minä olisin kokenut toimineeni peräti vastuuttomasti, jos olisin antanut sellaisen kehityksen toteutua ja olisin katsonut sitä sivusta.
Tuoreimmat aiheesta: Etelä-Savo
Itä-Suomen hirvet kuhisevat hirvikärpäsiä
Hirvikärpänen loisii Itä-Suomen hirvissä erittäin runsaslukuisena. Enimmillään yhdessä hirvessä on lähes 17 500 hirvikärpästä ja vähimmilläänkin yli kahdeksansataa.
Marit Korhonen valmistuu ammattiin 58-vuotiaana
Yhä useampi vaihtaa ammattia kesken työuran. Työ-ja elinkeinotoimistojen ammatinvalintapsykologien asiakkaista suurin osa on tänä päivänä keski-ikäisiä ammatinvaihtajia. Yksi heistä on Marit Korhonen.
Lumi lusmuilee kesän sahanpurun alla
Mikkelissä ensilumenlatua on tarkoitus saada syksyllä aikaiseksi 1,4 kilometriä. Eristeenä käytettävä sahanpuru lennätettiin lumikasan päälle lumilingolla.
Kurnu on sammakoiden aatelia Etelä-Amerikan pampalta
Eläinmarketissa työskentelevä Marja-Leena Narvanto hoivaa suurisuista lemmikkiä, joka viihtyy omassa kosteassa pienoismaailmassaan. Eniten vihreänruskea koristesarvisammakko Kurnu rakastaa syömistä.
Päämajasymposiumissa ruoditaan turvallisuutta
Heinäkuussa Mikkelissä järjestettävän Päämajasymposiumin pääpuhuja on Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Politiikkaan ja talouteen keskittyvä kesätapahtuma järjestetään viidennen kerran.
Savonlinnan Taidelukio
Savonlinnan Taidelukiosta kirjoitti 65 ylioppilasta.
Savonlinnan lyseon lukio
Savonlinnan lyseon lukiosta kirjoitti 114 ylioppilasta.
Etelä-Savon uudet ylioppilaat
Sadat uudet ylioppilaat saavat tänä keväänä valkolakkinsa Etelä-Savossa. Julkaisemme ylioppilaiden nimet sitä mukaa kuin niitä saadaan lukioilta.
Savonlinnasta elektroniikka-alan tyyssija
Savonlinnan seutuhallitus käsittelee tänään keskiviikkona salaiseksi luokiteltua elektroniikka-alan kehittämissuunnitelman luonnosta. Salaisena pitämistä perustellaan julkisuuslain 24. pykälällä.
Sateet hidastaneet kevätkylvöjä
Sateet, viileä sää ja peltomaiden märkyys ovat hidastaneet kylvöjen aloittamista ja etenemistä Etelä-Savossa. Tällä hetkellä ollaan kuitenkin aikataulussa pitkän ajan keskiarvojen perusteella.

Kommentoi aihetta
(0 kommenttia)
Kiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Käsittelemme ilmoituksia asiattomista kommenteista klo 07-23 välisenä aikana.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.