Talous |

Rehn: Sähkön jakeluverkkoja voi myydä jatkossakin ulkomaille – kantaverkko pidetään kotimaisissa käsissä

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoo Yle Talouden Verkkovieras -haastattelussa, että Carunan tapauksesta huolimatta alueellisten jakeluverkkojen myymistä sijoittajille ei pidä kieltää. Energiaan keskittyvässä haastattelussa Rehn kertoo myös, mitä tuulivoiman tuille tapahtuu jatkossa.

Video: Olli Rehn
20:28
Video: Yle

Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) mukaan sähkön jakeluverkkoja voidaan jatkossakin myydä yksityisille sijoittajille – olivat ne sitten kotimaisia tai ulkomaisia. Rehn ottaa kantaa asiaan Yle Talouden verkkovieras -haastattelussa, joka on katseltavissa kokonaan tämän jutun yhteydessä.

Tammikuussa ilmoitetut sähkön siirtomaksujen tuntuvat korotukset ovat suututtaneet kotitaloudet ja teollisuuden. Tikunnokassa on ollut erityisesti verkkoyhtiö Caruna, joka ilmoitti nostavansa asiakkaiden siirtohintoja maaliskuun alusta lähtien keskimäärin 27 prosenttia.

Kuluttaja-asiamiehen kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen Caruna taipui eilen torstaina jaksottamaan korotuksensa niin, että vuosittainen hintojen nousu jää alle viiteentoista prosenttiin.

Kohtuuttomiksi kuvatut korotukset ehtivät kuitenkin käynnistää keskustelun siitä, onko hyväksyttävää myydä monopoliliiketoimintaa yksityisille sijoittajille.

Caruna osti sähköverkot vuonna 2013 Fortumilta. Fortumin aikana jakeluverkot olivat siis puoliksi valtion eli veronmaksajien omistuksessa. Valtio omistaa Fortumista 50,8 prosenttia.

– Sellaisia ajatuksia ei ole, että jatkossa jakeluverkkoja ei voitaisi myydä kotimaisille tai ulkomaisille sijoittajille. Se ei olisi viisasta, Rehn sanoo haastattelussa.

Rehn myöntää, että talousteorian mukaan luonnollinen monopoli on pääsääntöisesti parempi pitää julkisen vallan käsissä. Jos liiketoiminta kuitenkin yksityistetään, sääntelyn ja valvonnan pitää olla tiukkaa, jotta yritys ei pääse rahastamaan monopoliasemallaan.

Kuluttajan kannalta suuret kertakorotukset ovat tuskallisia, sillä sähkön jakeluverkkojen omistajalla on monopoli alueen sähkönsiirrossa. Asiakas ei voi vaihtaa sähkön siirtopalvelun tarjoajaa muuten kuin muuttamalla kokonaan pois paikkakunnalta.

Päättäjien keittämä soppa

Verkkoyhtiöt ovat perustelleet korotuksia sähköverkkoinvestoinneilla. Mittaviin investointeihin, kuten verkkojen maakaapelointiin, ryhdyttiin hallituksen ja eduskunnan vaatimuksesta. Vuonna 2013 voimaan tullut sähkömarkkinalaki edellytti verkkoyhtiöitä parantamaan verkkojen kestävyyttä myrskyjen varalta. 

– Tosiasia on se, että myrskyjen valossa me tarvitsemme investointeja sähköverkkoon. Ja on tärkeää, että Suomi säilyy kiinnostavana ja kannattavana investointiympäristönä myös jatkossa, Rehn sanoo.

Energiasta vastaava elinkeinoministeri painottaa, että voimajärjestelmän tärkein osa eli kantaverkko pidetään jatkossakin tiukasti kansallisissa käsissä. Kantaverkkoa operoi Fingrid.

Korotuskatoksi 15 prosenttia lain voimalla?

Rehnin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee lakimuutosta, jolla rajataan sitä, miten suuria kertakorotuksia jatkossa sallitaan ja kuinka usein.

– Hyvä tavoitetaso on kuluttajansuojalaki, jossa (kertakorotuksen) maksimiksi on todettu 15 prosenttia. Toisaalta on otettava huomioon, miten yhtiöt investoivat ja huolehdittava siitä, että kannusteet investointeihin säilyvät, Rehn sanoo Yle Talouden Verkkovieras-haastattelussa.

Kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen taivutteli Carunan johdon perääntymään mittavista kertakorotuksista. Mikäli sopuun ei olisi päästy, asia olisi voinut päätyä ryhmäkanteen myötä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Rehnin mukaan neuvotteluja on käyty "hyvässä hengessä". Ryhmäkannetta ei ole tähän mennessä jouduttu käyttämään Suomessa vielä kertaakaan.

Verkkovieras on Ylen taloustoimituksen ensisijassa verkkoon tekemä haastatteluohjelma. Vieraina on ajankohtaisia talouden vaikuttajia.

Klo 8.30  Otsikkoa ja alaotsikkoa tarkennettu.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä