- Reilu kauppa ei ole osoittautunut erityisen tehokkaaksi järjestelmäksi siirtää tuloja suomalaiskuluttajalta kahvinviljelijälle, toteaa Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen tutkija Joni Valkila.

Valkila tutki Reilun kaupan kahvin hintaa Suomessa ja järjestelmän hyötyjä kahvinviljelijöille Nicaraguassa. Hän toteaa, että suurin osa Reilun kaupan lisähinnasta jää Suomeen - vähittäiskaupoille ja paahtimoille.

- Jos kuluttaja maksaa Reilun kaupan kahvista 50 prosenttia enemmän kuin tavallisesta kahvista, tuottajayhteisöt saavat ehkä viisi prosenttia enemmän kuin mitä he saisivat samasta kahvista markkinoilta, Valkila kertoo.

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Virtaintorppa toteaa, että viljelijä saa Reilun kaupan kahvista joka tapauksessa korkeamman hinnan kuin tavallisesta kahvista.

- Tässäkin tutkimuksessa todettiin, että Reilun kaupan kahvista päätyy 2,8 euroa kilolta tuottajamaahan ja tavallisesta kahvista 2,3 euroa per kilo eli absoluuttisena rahana Reilun kaupan viljelijä saa kahvista enemmän.

Kahvi suomalainen erikoisuus

Suomessa Reilun kaupan kahvin suuri kate vähittäiskaupassa selittyy osin sillä, että suomalaiset juovat eurooppalaisittain verrattuna halpaa kahvia. Tavallisen kahvin katteet ovat erittäin pienet. Kauppa ottaa enemmän katetta Reilun kaupan kahvista, koska se on erikoistuote.

S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto myöntää, että tavallisessa kahvissa katetta on vähän.

- Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa, joten tavallisessa kahvissa kauppa kilpailee verisesti. Reilun kaupan kahvin osuus on noin prosentin luokkaa. Reilun kaupan ostos on osoitus kuluttajan eettisyydestä. Markkinat määrittelevät kahvin hinnan, kauppa tarjoaa Reilulle kaupalle hyllytilaa ja kuluttaja tekee lopulta valinnan.

Ei tehokasta kehitysyhteistyötä

Reilu kauppa takaa viljelijöiden muodostamille osuuskunnille kahvista tietyn vähimmäishinnan, joka on markkinahintoja korkeampi. Osuuskunnat päättävät, mihin lisärahan käyttävät.

- On viitteitä siitä, että osuuskunnilta viljelijöille päätyvät rahat eivät ole markkinahintoja merkittävästi korkeammat, Joni Valkila toteaa.

Valkilan mukaan osuuskunnat ovat käyttäneet rahaa ennen kaikkea infrastruktuurin ja osuuskuntien kehittämiseen sekä Reiluun kauppaan vaadittaviin sertifikaattimaksuihin. Rahaa on ohjattu vähemmän kehitysyhteistyöhankkeisiin.

- On kyseenalaista, kuinka hyvin Reilu kauppa on pystynyt ehkäisemään sosiaalisia ongelmia viljelijäyhteisöissä.

Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo Virtaintorppa toteaa, että kehitysyhteistyö on vain Reilun kaupan yksi osa.

- Tärkeintä on tarjota viljelijälle kahvista korkeampi hinta ja lievittää köyhyyttä sitä kautta.