Remontti-innostus on kuluttanut valtion taloyhtiöille jakaman korjausavustuksen tältä vuodelta käytännössä loppuun. Kymmenen prosentin remonttiavustuksia on haettu paljon muun muassa ulkovaipan korjaamiseen sekä vesi- ja viemärilaitteiden uudistamiseen.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on myöntänyt kerros- ja rivitalojen remontteihin suhdanneavustusta lähes 10 000 remonttikohteeseen, joissa on noin 300 000 asuntoa.

Kunnilta haettavan ja ARA:n myöntämän suhdanneavustuksen päätarkoitus on ollut rakentajien työllistäminen, mutta mukana on myös ilmastotavoitteita.

Ilmastotalkoissa korjausrakentaminen ei vielä kunnostaudu. Varsinaiset energiatehokkuuskorjaukset odottavat tulemistaan, sanoo Suomen kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

- Suurin energiansäästön potentiaali on vanhoissa kerrostaloissa, joissa ei ole lämmön talteenottojärjestelmiä. Siellä kannattaisi uudistaa ilmanvaihtojärjestelmiä ja rakentaa niiden osaksi lämmön talteenotot, jottei puhalleta lämmintä ilmaa talvella harakoille, Hiltunen toteaa.

Välttämättömiä korjauksia paljon

Korjausrakentaminen on yleistymässä, sillä rakennuskannassa on korjausvelkaa, sanoo VTT:n erikoistutkija Jari Shemeikka.

- On jätetty korjaamatta asioita ja sitten tulee pakkokorjaamisen aika. Asunto-osakeyhtiöt toimivat omalla rahoituksellaan, ja budjettiin ei välttämättä mahdu muuta kuin ne pakolliset korjaukset, Shemeikka sanoo.

Hallitus on esittänyt ensi vuoden huhtikuusta alkavaksi uutta, energiapainotteista suhdanneavustusta.

VTT:n Shemeikka pitää ajatusta hyvin kannatettavana, sillä nykyinen avustus ei välttämättä kannusta riittävästi huomioimaan energia-asioita.

- Olennaisin sääntö on, että energiatehokkuuden lisääminen omana yksittäisenä toimenpiteenään on harvoin kannattavaa. Kun tehdään esimerkiksi ulkovaipan elementtikorjauksia, samassa yhteydessä on erittäin järkevää parantaa energiatehokkuutta.

Energiatehokkuuden lisääminen on erikoistutkijan mukaan helpointa ikkunoissa ja ulkoseinissä. Ilmastokuorman keventäminen kannattaa aloittaa vähentämällä rakennuksen energiankulutusta esimerkiksi eristämisellä, Shemeikka sanoo.

- Marssijärjestys on aina niin, että ensin tehostetaan energian käyttöä ja sen jälkeen mietitään, millä se tuotetaan.