Tampere |

Riistapelto jarruttaa hukkakauran leviämistä

Kun eläimet pysähtyvät ruokailemaan riistalle tarkoitetuille pelloille, ne eivät kuljeta hukkakauraa tai sen osia varsinaisille viljelysmaille. Luonnonhoitopeltoihin kuuluvia riistapeltoja on voinut perustaa vuodesta 2008 lähtien. Perinteisesti hukkakauraa torjutaan kitkemällä ja kemiallisesti.

Riistapellossa kasvaa muun muassa hernettä, kauraa ja ohraa
Riistapellossa kasvaa muun muassa hernettä, kauraa ja ohraa. Kuva: Yle / Mari Latva-Karjanmaa

Kylmä alkukesä on viivästyttänyt hukkakaurojenkin kasvua, mutta tällä viikolla hukkakauratarkastukset ovat lopultakin päässeet alkuun. Tällä kertaa hukkakauraa löytyi ohrapellosta.

Hukkakaura on kiusallinen ja sitkeä rikkakasvi, sanoo vs.maaseutuasiamies Eila Jaakkola Lempäälästä tarkastellessaan kasviyksilöitä.

- Tämä valmistuu ennen kuin ohra ja kaatuu viljan sekaan. Siellä se siementää ja ensi vuonna hukkakauraa on taas enemmän.

Hukkakauran jatkaa leviämistä

Etelä-Pirkanmaalla Lempäälän maaseututoimiston alaisuudessa on peltoalaa 46 000 hehtaaria. Tästä alueesta 18 prosenttia on hukkakauran saastuttamaa. Torjunnasta huolimatta hukkakaura jatkaa leviämistä.

Hukkakauraa torjutaan pääasiassa käsin kitkemällä ja kemiallisin keinoin. Vuodesta 2008 lähtien hukkakauran torjunnassa ovat auttaneet myös niin kutsutut riistapellot.

Lempäälässä Pyhälän maatilayhtymän perustamille riistapelloille on kylvetty muun muassa kauraa, ohraa ja hernettä.

- Lisäksi täällä on paikoin jätetty kaistoja ja niihin on kylvetty riistapeltoseosta. Siinä on rehukaalia ja naurista ja aika montaa eri lajia, joiden pitäisi kelvata monelle eläimelle, kertoo Kalle Pyhälä maatilayhtymästä.

Valmiiksi katettu pöytä ehkäilee viljelyspelloilla kulkemista

Eläinten ohjaaminen ruokailemaan valmiiksi katettuun pöytään on yksi keino estää riistaa levittämästä hukkakauraa esimerkiksi turkkiin tarttuneiden vihneiden välityksellä.

- Uskon kyllä, että riistapellot voivat auttaa siinä asiassa, sanoo Pyhälä. Sillä saadaan riistaeläimet pysymään paremmin näiden peltojen ympärillä, jolloin ne eivät levitä siemeniä joka puolelle ja varsinaisille viljelyksille.

Sillä saadaan riistaeläimet pysymään paremmin näiden peltojen ympärillä, jolloin ne eivät levitä siemeniä joka puolelle.

- Kalle Pyhälä

Riistapeltojen sato on tarkoitettu kokonaisuudessaan riistalle. Pellot kylvetään keväällä ja ne jätetään syksyllä puimatta.

- Eläimet käyvät tonkimassa ruokaa talvellakin lumen alta, kertoo Pyhälä.

Pyhälän riistapelloilla vierailevat ainakin hirvet, peurat, jänikset, kyyhkyset ja metsäkanalinnut.

Riistapellon paras paikka on metsän reunassa, lähellä riistaa. Kyseiset peltosarat ovat monesti myös hankalia hoidettavia, joten riistapellon perustaminen helpottaa viljelijänkin työtä.

- Meidän riistapellot ovat täällä metsän tuntumassa ja aika kivisiä, joten tavallisina tuotantopeltoina niitä olisi hankala hoitaa koneilla, myöntää Kalle Pyhälä.

Viljelijälle maksetaan luonnonhoitopelloiksi lukeutuvista riistapelloista vuosittainen korvaus.

Riistapeltoja on vasta vähän

Riistapeltojen määrä on vielä tällä hetkellä aika pieni, mutta niitä kannattaisi lisätä.

- Erityisesti näillä pahoilla peura-alueilla, kuten Vesilahti ja Urjala täällä Pirkanmaalla, pelloit voisivat olla yksi mahdollisuus hukkakauran leviämisen torjuntaan, sanoo maaseutuhallinnon vs. maaseutuasiamies Eila Jaakkola Lempäälästä.

- Tärkeinä olisi, että lähinnä peurat pysyisi näillä lohkoilla eivätkä saastuttaisi isompia viljelylohkoja.

Tuoreimmat aiheesta: Tampere

Pääuutiset

Suosittelemme

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä