Kangasalalainen eräopas ja keruutuoteneuvoja Esko Mäkinen on ihmeissään: Luonto pullistelee toinen toistaan maukkaampia salaattiaineksia, mutta ihmiset käyttävät aikaansa niiden keräilemisen sijaan "rikkaruohojen" tuhoamiseen.

- Luonnon hyötykasveja tunnetaan hämmästyttävän huonosti. Pari sukupolvea sitten tilanne on ollut aivan toinen. Kaupan salaattivalikoimien ja apteekin lääkehyllyjen myötä ihmiset ovat unohtaneet luonnon yrtit ja rohtokasvit.

Esko Mäkinen kertoo seuraavansa internetin keskustelupalstoja huvittuneena.

- Siellä tuskaillaan, miten hävittää nokkoset pihasta. Minun neuvoni on, että älkää myrkyttäkö niitä vaan syökää ne, kääntäkää tilanne voitoksi.

Ei tule niskajumeja kun pää pyörii luonnossa kulkiessa koko ajan.

- Keruutuoteneuvoja Esko Mäkinen

Keräily pitää niskat rentona

Kasvien kerääminen on jokamiehenoikeus, joten salaattiaineksia voi poimia hyvällä omallatunnolla melkein mistä vaan. Onnekkaimmilla on oma piha kaukana vilkkaasti liikennöidystä tiestä, muiden pitää lähteä luonnon helmaan.

- Virallinen ohje on, että ruoaksi käytettävän kasvin pitäisi kasvaa vähintään 25 metrin päästä hiljaisesta tiestä ja 50 metrin päästä vilkkaasta väylästä. Jotkut suosittelevat, että moottoritiestä olisi ruokakasveihin matkaa vähintään 200 metriä, keruutuoteneuvoja opastaa.

Esko Mäkinen itse kantaa aina mukanaan kahta verkkokassia, joihin voi keräillä matkan varrella vastaan sattuneet herkut. Luonnonantimia tähyilevän miehen katse haravoi maaston aina tarkkaan.

- On tämä kamala tauti, pitää koko ajan pälyillä. Ei tule niskajumeja kun pää pyörii luonnossa kulkiessa koko ajan. Näin parhaaseen yrttiaikaan katse on maahan luotuna koko ajan. Moni varmaan luulee, että nöyränä kuljen, Mäkinen nauraa.

Hiirenhameella neitsyystaikoja

Kelpo salaattiainekset löytyvät joka niityltä. Esko Mäkinen suosittelee keräämään esimerkiksi puna-apilaa, voikukanlehtiä, poimulehtiä ja siankärsämöitä. Luonnonantimet sopivat niin salaatteihin ja leivän päälle kuin lämpimiin ruokiinkin.

- Muutama päivä sitten silppusin poimulehtiä, voikukkaa ja siankärsämöä pannulle sipulin kanssa, lisäsin joukkoon kuusenkerkkähauteessa liotetuttuja kuivattuja suppilovahveroita ja sekoitin lopulta koko satsin pastan joukkoon. Siankärsämö on myös mainio kalayrtti.

Joistakin yrteistä on ruoan lisäksi rohdoiksi.

- Siankärsämö on vanha, voimakas rohdoskasvi. Itse käytän sitä hyttyskarkotteen seassa tervan ja mehiläisvahan kanssa. Hevosihmiset puolestaan sivelevät siankärsämövoidetta esimerkiksi hevosten tulehtuneiden silmien ympärille.

Astetta voimakkaampia taikoja voi sen sijaan tehdä poimulehdellä, eli vanhan kansan "hiirenhameella" - jos viitsii.

- Poimulehden keskelle muodostuu aamuisin pisara. Jos noita pisaroita kerää ammeellisen ja kylpee siinä, saa kuulemma neitsyyden takaisin, Esko Mäkinen nauraa.

Ravintoloille hitti-idea

Paras aika keräillä luonnonyrttejä on juuri nyt, sillä juhannuksen jälkeen kasvien maku alkaa jo kitkeröityä.  Esimerkiksi nokkosesta saa tosin useamman sadon, jos napsii aina vain latvukset pois, Mäkinen vinkkaa.

Vaikka suomalaisten yrttitietous on nyt aiempaa heikommissa kantimissa, Esko Mäkinen uskoo, että tulevaisuudessa luonnonruoka on taas arvossaan.

- Jos teollisen ruoan trendi jatkaa yhä useampien lisäaineiden ja yhä halvemman tuotannon suuntaan, ihmiset alkavat kaivata puhtaampaa ruokaa.

Trendeistä puheen ollen: Keruutuoteneuvoja uskoo, että luonnonyrtit voisivat olla melkoinen hitti myös ravintolapöydässä.

- Tässä olisi jollekin hienolle ravintolalle hyvä sauma erikoistua. Luonnonyrtit kiinnostaisivat asiakkaita taatusti, sillä niillä on jo valmiiksi puhdas ja tervehdyttävä imago. Kaiken lisäksi niiden maku on erinomainen. Esimerkiksi maitohorsman versot voissa rapeiksi paistettuna ovat todella herkullisia.