Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta jo 40 langettavaa tuomiota liian pitkistä oikeusjuttujen käsittelyajoista. Pahimmillaan esimerkiksi talousrikosepäillyn on odotettava yli 10 vuotta ennen kuin juttu on tutkittu, syytteet nostettu ja tuomioistuimen päätös tullut lainvoimaiseksi.

Oikeuskäsittelyjen liian pitkä kesto on huomattu myös valtakunnansyyttäjänvirastossa, jossa on alettu pohtia keinoja käsittelyaikojen lyhentämiseksi.

Valtakunnansyyttäjän mukaan Suomessa voitaisiin ottaa mallia esimerkiksi Englannista, jossa rikoksesta syytetty voi rikoksen tunnustamalla saada normaalia lievemmän rangaistuksen eikä juttua tarvitse käsitellä tuomioistuimessa lainkaan.

Brax: Katsomme järjestelmiä ihan tosissamme

Oikeusministeri on valtakunnansyyttäjän kanssa samoilla linjoilla. Oikeusministeriö on jo ilmoittanut eduskunnan perustuslakivaliokunnalle pohdinnassa olevista vaihtoehdoista. Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) mukaan rikosten tunnustaminen voisi tulla kyseeseen esimerkiksi hankalissa talousrikoksissa.

- Yhteiskunnan kokonaishyöty voisi olla, että tunnustamalla rangaistus vähän lievenee. Rangaistus tulee ja juttu saadaan käsiteltyä, Brax sanoo.

Eräänä vaihtoehtona oikeusministeriössä pohditaan myös Saksan mallia, jossa rikoksesta syytetty ja syyttäjä voivat sopia summasta, jonka syytetty maksaa valtiolle ja näin välttää oikeuskäsittelyn. Oikeusministerin mielestä ongelmaksi voisi tuolloin muodostua se, etteivät rikkaat ja köyhät saisi samanarvoista kohtelua. Tätäkin vaihtoehtoa oikeusministeriössä nyt selvitellään.

- Länsieurooppalaisissa järjestelmissä on niin paljon samaa perusarvopohjassa ja perusoikeusrakenteissa, että ei se voi olla niin, että kaikissa muissa länsimaissa ollaan ihan väärässä ja vain Suomessa oikeassa. Siksi me katsomme näitä järjestelmiä kyllä ihan tosissamme, oikeusministeri Brax vastasi kysymykseen, onko Saksan malli käytännössä mahdollinen Suomessa.